Kansalaisopistojen kurssioppaiden sisällysluettelot paljastavat, kuinka kattavasti kursseja on eri aiheista. Olitpa kiinnostunut kielten opiskelusta, kädentaidoista, musiikista tai liikunnasta, niin lähialueelta löytyy niihin jos jonkinlaisia kursseja.
– Ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita useammasta kuin yhdestä asiasta. Kursseilla on mahdollisuus tehdä eri asioita kuin esimerkiksi töissä. Jos joku kansalaisopiston kurssi kiinnostaa, sitä kannattaa tulla ilman muuta kokeilemaan, kehottaa Sodankylän, Kittilän ja Enontekiön alueella toimivan Revontuli-Opiston apulaisrehtori Anu Uimaniemi.
Opistoilla on usein omia erikoiskurssejaan, joten on mielenkiintoista tutkia muidenkin kuin lähiopistojen kurssivalikoimaa.
Nurmijärvellä voi vapauttaa sisäisen rumpalinsa Steel pan -yhtyesoiton kurssilla, jossa tutustutaan Karibian alueen rytmeihin.
– Toinen erikoisuutemme on perinnejousikurssi, jossa voi tehdä esimerkiksi mongolijousen nuolineen. Tälle suositulle kurssille tulee aina osallistujia kauempaakin, Nurmijärven Opiston apulaisrehtori Elina Iisakkila kertoo.
Revontuli-Opiston kurssikirjo on varmasti yksi ainutlaatuisimmista.
– Vaihtoehtoja riittää revontulien tutkimuksesta inarinsaamen ja norjan kielen opiskeluun. Lisäksi voi opiskella muun muassa poronkoipien nylkemistä ja säilömistä sekä tehdä poronkoivista nutukkaita eli jalkineita. Meillä voi myös valmistaa porosta nahkaa ja jatkojalostaa sitä, Uimaniemi listaa.
Ja jos Lapin luonto kiinnostaa ihan konkretian tasolla, voi osallistua nuotioruokakurssille tai lähteä retkeilemään muutamaksi päiväksi talvisiin Lapin maisemiin oppaan johdolla.
– Emme ole tietoisesti markkinoineet näitä kursseja oman alueen ulkopuolelle, mutta toki muuallakin asuvat ovat niihin tervetulleita, Uimaniemi lisää.
Pääosin kursseille hakeudutaan kuitenkin lähelle.
– Kansalaisopistojen merkitys on todella suuri tällaisilla harvaan asutuilla seuduilla. Opistollamme on kursseja lähes neljässäkymmenessä kylässä, mikä mahdollistaa laajan joukon osallistumisen. Esimerkiksi enontekiöläisistä melkein kolmekymmentä prosenttia osallistuu jollekin kurssillemme, Uimaniemi mainitsee.
Ikärajaton oppimispaikka
Työ- ja eläkeikäiset ovat ottaneet kansalaisopistot hyvin omikseen. Iisakkila kertoo, että Nurmijärvellä on alettu panostaa myös siihen, että paikkakuntalaiset oppisivat jo nuorina tuntemaan alueensa kansalaisopiston.
– Meillä on monenlaisia kursseja eri-ikäisille lapsille värikylvystä ruokakursseihin. Brändätyillä koko perheen seikkailukursseilla voi kokea musiikillisen Sibelius-seikkailun tai valmistaa piparkakkutalon, turripuvun tai hyönteishotellin, hän luettelee.
Uimaniemi ja Iisakkila kehuvat vuolaasti opistojen opettajien ammattitaitoa, heittäytymiskykyä ja halua kehittää osaamistaan jatkuvasti. Esimerkiksi tekstiilityön kurssilla opiskelijat voivat haluta tehdä mitä tahansa uimapuvusta ulsteriin, joten opettajalta vaaditaan monipuolista osaamista.
Yhteiskunnan muutosten heijastaja
Kansalaisopistojen kurssitarjonta heijastaa yhteiskunnan muutoksia.
– Opistot tarttuvat siihen, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu ja millaisia tarpeita kunnilla on: olivatpa ne senioreiden tukemista digiloikassa, nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tai maahanmuuttajien integroitumisen edistämistä, Iisakkila mainitsee.
65-vuotiaan Nurmijärven Opiston alkuaikoina kurssiopas oli yksi koneella kirjoitettu A4-arkki, jossa kurssit painottuivat vahvasti maatalousteeman ympärille. Tarjonta on laajentunut noista ajoista melkoisesti.
Ihmisten elämä on kansainvälistynyt matkustamisen kautta ja medioiden välityksellä, mikä näkyy muun muassa kieli- ja ruokakurssien valikoimassa. Muutama vuosikymmenen sitten ei olisi tullut mieleenkään opiskella japania tai valmistaa afrikkalaisen keittiön herkkuja.
Käsitys harrastuksestakin on vuosien varrella muuttunut. Esimerkiksi vielä 1960-luvulla kutominen ja neulominen laskettiin osaksi kodin töitä eikä kodin ulkopuolella tehtäväksi harrastukseksi.
Nykyisin kursseille voi tulla joko harrastusmielessä tai opiskelemaan hyvinkin tavoitteellisesti. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki ovat taiteen perusopinnot, joita on tarjolla myös Revontuli-Opistossa ja Nurmijärven Opistossa esimerkiksi musiikissa ja kuvataiteissa.
”Vähän vanhaa, vähän uutta ja vähän lainattua”
Kansalaisopistojen kurssitarjotin syntyy eri tahojen yhteistyönä. Sekä Uimaniemi että Iisakkila kertovat osan kursseista olevan niin sanottuja must-kursseja eli kursseja, jotka on suorastaan pakko järjestää, koska ne ovat vuodesta toiseen niin toivottuja ja odotettuja. Joka vuosi kokeillaan kuitenkin myös jotakin uutta.
– Saamme paljon kurssitoiveita kurssipalautteiden sekä kuntalaiskyselyn kautta. Henkilökunta haistelee myös jatkuvasti, mitä on ilmassa. Jotkut trendit ovat valtakunnallisia, ja joskus lainataan ideoita muilta opistoilta. Taloudelliset ja opettajaresurssit on toki huomioitava, Uimaniemi kertoo paletin synnystä.
Ideoita tulee myös sidosryhmiltä, kuten kyläyhdistyksiltä ja jopa museoilta.
– Järjestämme yhdessä Särestöniemi-museon kanssa Reidar Särestöniemi -aiheisia luentoja sekä kuvataidekursseja. Tämä on win-win-tilanne: museo saa tiedotettua toiminnastaan, ja me pystymme tarjoamaan kiinnostavia kursseja, iloitsee koulutussuunnittelusta vastaava Uimaniemi.
Myös Nurmijärvellä pyydetään opiston asiakkailta järjestelmällisesti kurssitoiveita seuraavan kauden suunnittelun alkaessa. Ehdotuksia voi tulla myös kunnalta tai alueen yhdistyksiltä.
– Järjestimme erään yhdistysyhteistyön saamamme idean pohjalta edunvalvontaluennon, joka oli suosittu ja avarsi monien näkemystä kansalaisopistojen monipuolisesta toiminnasta, Iisakkila antaa esimerkin.
Opistojen tuntiopettajilta tulee usein erinomaisia, ajankohtaisia vinkkejä. Kaikki Koreaan ja Japaniin liittyvä on nyt suuressa suosiossa. Nurmijärvelle muodostui opettajien aloitteesta monipuolinen kattaus tästä aiheesta, sillä siellä voi ensi syksynsä opiskella korean ja japanin kieltä, valmistaa korealaista ruokaa, opetella tekemään korealainen keraaminen pokekulho sekä oppia piirtämään japanilaisia manga-tyylisiä sarjakuvahahmoja.
Verkkokurssit ovat tulleet jäädäkseen
Keväällä 2020 koronapandemia pakotti kaiken opiskelun tapahtuvaksi etänä. Kansalaisopistoiden opettajat ja opiskelijat siirtyivät etäopiskeluun yllättävänkin kivuttomasti.
– Meillä Lapissa on ollut pitkien etäisyyksien vuoksi verkkokursseja jo monta vuotta. Näitä on ollut niin kielten ja tietotekniikan kuin liikunnan ja kädentaitojenkin kursseilla, Uimaniemi valottaa.
Nurmijärvelläkään verkkokurssit eivät olleet uusi juttu.
– Koronan myötä niiden määrä kuitenkin lisääntyi räjähdysmäisesti. Kaikki muut paitsi jotkut kädentaitojen kurssit pystyy järjestämään myös etänä. Verkkokurssien on toivottu jatkuvan koronan jälkeenkin, ja kyllä ne varmasti ovat tulleet jäädäkseen, Iisakkila uskoo.
Uimaniemi on samaa mieltä. Verkkokurssien hyödyt ovat tulleet puolentoista vuoden aikana tutuiksi.
– Ne säästävät osallistujilta aikaa ja ovat ekologisia, koska verkkokursseille osallistuminen ei vaadi matkustamista. Kaikkien terveys- tai perhetilanne ei salli lähteä opiskelemaan kauas kotoa. Jotkut eivät halua harrastaa liikuntaa muiden nähden. Syitä on monia, hän summaa.
Toisaalta lähiopetuksella on myös aina paikkansa, sillä monelle opiskelussa ja harrastuksessa on tärkeää nimenomaan paikallisuus ja sosiaalinen yhteisöllisyys.
Teksti ja kuva: Sari Alhava
Kansalaisopistojen syksyn kurssit löydät valtakunnallisesta kurssihausta osoitteesta https://kurssit.kansalaisopistot.fi/. Tervetuloa kurssille!
