Jore Marjarannan tie joogaopettajaksi on kulkenut suunnitelmien sijaan sattumien kautta. Hän kiinnostui alun perin joogasta katsellessaan joogaa harrastavia ystäviään. Joogayhteisössä vaikutti olevan mukavia ihmisiä, joilla oli yhteinen tavoite tutustua omaan kehoonsa ja kokeilla sen rajoja turvallisessa ympäristössä.
– He puhuivat siitä, miten hyvä olo heillä oli joogan jälkeen. Heidän kasvonsa olivat kirkkaat, ryhti hyvä ja heistä huokui iloinen, positiivinen fiilis. Se kiehtoi, Marjaranta kertoo.
1990-luvun lopussa Marjaranta kärsi selkävaivoista, ja hyvän ystävän suositeltua kehon vahvistamiseen joogaa hän tarttui haasteeseen.
– Yleisestikin kannattaa miettiä, onko kipulääke ainoa vaihtoehto kolotuksiin vai voisiko niihin vaikuttaa esimerkiksi liikunnalla, hän heittää ajatuksen pohdittavaksi.
2000-luku meni joogatessa milloin useita kertoja viikossa ja milloin pidempiä taukoja pitäen. Vasta muutto Coloradoon, USA:han vuonna 2010 innosti panostamaan joogaan enemmän.
– Menin siellä joogaohjaajakouluun, vaikken ajatellutkaan olevani jonakin päivänä opettaja. Tarkoituksena oli aluksi vain oppia enemmän, jotta pystyisin joogaamaan itsekseni paremman tiedon turvin, hän perustelee.
Pari vuotta myöhemmin hän muutti perheensä kanssa takaisin Helsinkiin, jossa hänen ystävällään oli joogasali.
– Ystäväni houkutteli minua ottamaan ohjattavakseni edes yhden tunnin. Tunnit lisääntyivät pikkuhiljaa niin siinä salissa kuin muissakin paikoissa, muun muassa kansalaisopistoissa. Parhaimmillaan olen opettanut viidessä paikassa viikoittain. Osa näistä on ollut etäjoogaa.
Rauha laskeutuu saliin
Joogatessa kello ikään kuin pysähtyy, kun ihminen on läsnä täydellisesti vain siinä hetkessä. Marjaranta on huomannut, että joogatunnin alussa ihmiset käyvät kovilla kierroksilla.
– Mielessä on vielä monta asiaa. Kun on mennyt kymmenisen minuuttia, rauha laskeutuu saliin. Tuo on minulle ohjaajana kaikkein nautinnollisin hetki.
Mielen lisäksi jooga vahvistaa kehoa. Myös ihmisen tietoisuus omasta kehostaan kasvaa: miten kehoa voi käyttää ja mihin kaikkeen se pystyy.
– Säännöllinen jooga on mahdollistanut sen, että pystyn helposti vielä lähes kuusikymppisenä vetämään puolentoista tunnin keikkoja ilman väsymystä, muusikkona, laulajana ja lauluntekijänä tunnettu Marjaranta mainitsee.
Muutokset ovat ulottuneet lauluääneen saakka. Monesti ääni alkaa iän myötä väsyä, mutta Marjaranta on huomannut tapahtuneen pikemminkin päinvastoin.
– Tuntuu, että lauluäänikin on viime vuosina vain parantunut ja syventynyt. Sen käyttömahdollisuudet vaikuttavat lähes rajattomilta.
Liikunta parantaa elämän laatua
Jooga sopii Marjarannan mukaan kaikille. Ikä ei ole este. Hän on ohjannut muun muassa seitsemän vuotta seniorijoogaryhmiä, joissa keski-ikä on yli 70 vuotta. Miesten ryhmän vanhin oli aloittaessaan 87-vuotias, ja on nyt 92-vuotiaana edelleen mukana.
– Hän on loistava esikuva meille kaikille. Hän jumppaa ja punnertaa joka aamu heti, kun herää ja on harrastanut kaikkea mahdollista liikuntaa koko elämänsä. Tämä osoittaa, kuinka suuri merkitys liikunnalla on meidän elämäämme: ei välttämättä sen pituuteen, mutta varmasti sen laatuun.
Vasta-alkajille Marjaranta antaa neuvoksi ilmoittautua kurssille avoimin mielin.
– Jos on jotakin ennakkoluuloja lajia tai omaa kehoaan kohtaan, täytyy vain olla armollinen ja antaa itselleen mahdollisuus oppia jotain uutta. Opettajien tehtävä on luoda turvallinen ympäristö kaikkeen oppimiseen. Rohkeasti vaan mukaan, hän kehottaa.
Eroon ennakkoluuloista
Monet sanovat, etteivät voi aloittaa joogaa, koska ovat liian jäykkiä.
– Kaikkihan me olemme lähtökohtaisesti jäykkiä. Mutta kun opetamme ja harjoitamme lihaksia joka päivä joogan avulla, voimme ylläpitää ja kehittää joustavuutta, Marjaranta huomauttaa.
Joogan harrastaminen saattaa myös tuntua liian vaikealta. Käsitykset voivat kummuta kuvista, joissa näkee pitkään joogaa harrastaneita mahdottomilta vaikuttavissa asennoissa.
Marjarannan mukaan ensikertalaisten ei todellakaan tarvitse pelätä, että pitäisi heti taipua hankaliin asentoihin tai vaikkapa seisoa päällään.
– On meidän joogaohjaajien vastuulla viestiä, että nuo vaikeammat jutut ovat pitempään harrastaneille, jos he haluavat yrittää niitä. En halua itsekään oppia kaikkea eikä kroppani kaikkeen edes pysty. Esimerkiksi lootusasento ottaa minulla heti vastaan polvista, hän naurahtaa.
Marjaranta korostaa kaikessa tekemisessä turvallisuutta ja hyvää oloa.
– Voimme tehdä liikkeistä helpompia variaatioita. On tärkeää myös kuunnella itseään ja lähteä tekemään vain sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Jokainen tekee oman jaksamisensa ja rajojensa mukaan, hän painottaa.
Jotkut epäilevät joogaohjaajien tuputtavan joogaajille jotakin uskontoa.
– Joogalajeja on useita. Astangajoogassa on toki sanskritinkielisiä mantroja, mutta niiden toistaminen on vain tuttu rituaali. Länsimaalaiseen joogaan ei yhdisty uskonto, eikä suurin osa suomalaisista muuta luulekaan. Suomalaiset ovat onneksi oppinut kansa, joka ottaa asioista selvää.
Eikä tarvitse pelätä sitäkään, että joogan harrastamisen myötä elintavat täytyisi laittaa väkisin remonttiin.
– Kaikesta saa nauttia, kun nauttii kohtuudella. En ole jättänyt ruokajuomia pois siksi, että joogaan ja olen joogaohjaaja. Toki punainen liha on jäänyt vähiin, mutta se on yleinen trendi muutenkin, oli joogaaja tai ei. Joogan tuomaa asioiden ajattelua on panostus laatuun. Jos otan vaikkapa saunaoluen, otan yhden sellaisen, josta pidän erityisesti enkä kymmentä pulloa jotakin kuraa, hän antaa esimerkin.
Kansalaisopistojen joogakurssit ovat suosittuja
Kansalaisopistojen joogakurssit ovat pidettyjä, ja ne täyttyvät yleensä nopeasti. Marjarannalle ohjaus kansalaisopistoissa on tuttua jo vuosien ajalta. Hän jatkaa tänäkin syksynä joogan ja asahin opetusta Etelä-Helsingin kansalaisopistossa, mutta nämä tunnit jatkuvat etänä. Tampereelle muuton myötä hänellä alkavat lähiopetustunnit uudella kotipaikkakunnalla Ahjolan kansalaisopistossa.
Marjaranta kuvailee kansalaisopistoja kaikille tutuksi osaksi suomalaista opiskelukulttuuria.
– Kansalaisopistot ovat mukavia, matalan kynnyksen paikkoja, joissa ihmiset voivat oppia uusia taitoja. Joogatuntien sisältö on samanlainen kuin yksityissaleillakin. Suurin ero on hinnassa. Normaalisti yksi harjoituskerta joogasalilla maksaa 15 – 20 euroa, kun kansalaisopistossa koko 12 kerran lukukausi maksaa reilusti alle sata euroa.
Opettajat ovat erilaisia persoonia, ja Marjaranta vinkkaakin, että voisi olla hyvä kokeilla eri opettajien vetämiä tunteja. Itselle sopivan opettajan löytäminen voi olla pienistä asioista kiinni. Jotkut tykkäävät tietyn opettajan puhetavasta, jotkut opettajan luomasta ilmapiiristä. Toisille on tärkeää opettajan tapa ohjata tai se, mitä joogatyyliä hän ohjaa.
– Jooga personoituu vahvasti ohjaajaan. Mitä aidompi ja avoimempi ohjaaja on, sitä paremmin ihmiset viihtyvät hänen luonaan. Luotan siihen, että ihmiset haluavat tulla tiettyyn ilmapiiriin kokemaan sen elämyksen uudestaan.
Marjaranta on tottunut puhumaan joogasta, kun hän törmää tuttuihin esimerkiksi keikkapaikoilla. Aika moni tietää, että hän ohjaa joogaa ammatikseen musiikin lisäksi, joten kyselyitä riittää.
– Haluaisin erityisesti saada entistä enemmän miehiä mukaan joogaan. Tapasin hiljattain muusikkokollegani Pauli Hanhiniemen Tampereen Pispalassa. Hän lupasi tulla tunnilleni syksyllä, joten eiköhän tulevana lukukautena kurssillani ole ainakin yksi mies, hän sanoo hymyillen ja rohkaisee muitakin miehiä ja naisia ilmoittautumaan kansalaisopistojen jooga- ja asahitunneille.
teksti: Sari Alhava, kuva: Tiina Salminen
Kansalaisopistojen syksyn kurssit löydät valtakunnallisesta kurssihausta osoitteesta https://kurssit.kansalaisopistot.fi/. Tervetuloa kurssille!
