Linnalan opiston Kaiken kansan kuoro ‘Kaiku’ valmistelee välillä räväköitä yhteislaulutilaisuuksia musiikinopettaja Maija Keskisen johdolla, sali täyttyy luonnollisesti iloisista laulun ystävistä. Pääsymaksu kilautetaan maitotonkkaan. Kuva Marja-Leena Hasselqvist.

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Moni suomalainen on elämänsä aikana osallistunut kansalais-  tai työväenopiston kursseille: Suomen suurimpana oppilaitosmuotona kansalaisopistot tavoittavat vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kursseilta haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämään ja osalle kansalaisopistosta tulee jopa elämänmittainen harrastus.

Suomen ensimmäisen kansalaisopiston, Tampereen työväenopiston, toiminta käynnistyi syksyllä 1899 viikoittaisen 10 oppitunnin ja ensimmäisen toimintavuoden 532 oppilaaksi kirjautuneen voimin. Työväenopistoliike oli alun alkaen kansallisen porvariston ja sivistyneistön hanke, joka pyrki tarjoamaan uudelle yhteiskuntaluokalle – työväestölle – sellaisia tietoja ja taitoja, joita maatalousyhteiskunnan kasvateilta ei löytynyt.

120 vuodessa kansalais- ja työväenopistotoiminta on levinnyt jokaisen suomalaisen kunnan alueelle. Toiminta-ajatus on edelleen monelta osin sama: tarjota suomalaisille tässä ajassa tarpeellista osaamista. Tänä päivänä kurssitarjontaan kuuluu mm. taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Vuosien varrella kansalaisopisto on voinut toimia nimellä kansalaisopisto, työväenopisto, opisto, vapaaopisto tai aikuisopisto.

Juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kansalaisopistojen liitto KoL järjestävät muistitietokeruun kansalais- ja työväenopistoista. Muistitietokeruulla kerätään muistoja opiskelusta kansalais- tai työväenopistoissa sekä opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Keruuseen osallistutaan lähettämällä vapaavalintaisen mittainen ja tyylinen kirjoitus SKS:lle verkkolomakkeella tai postitse. Halutessaan kirjoitukseen voi liittää mukaan myös valokuvia. Keruu on osa SKS:n arkistotyötä, jolla tallennetaan suomalaista kulttuuriperintöä.

Oletko sinä opiskellut, opettanut tai muulla tapaa työskennellyt kansalais- tai työväenopistossa? SKS ja KoL toivovat, että kerrot muistoja opistosta. Kirjoituksessa voit halutessasi kertoa, minkälaisia asioita olet opiskellut ja miksi, sekä pohtia, mikä merkitys oppimillasi asioilla on ollut elämässäsi. Voit myös esimerkiksi kuvailla, minkälaista opiskelu oli käytännössä tai miettiä, mikä saa sinut kenties aina uudelleen ilmoittautumaan kursseille. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan yksi maksuton osallistuminen vapaavalintaisen kansalaisopiston kurssille sekä Kansalaisopistot.fi-tuotepalkintoja. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2020.

Vastausohjeet suomeksi: www.finlit.fi/kansalaisopistot
Vastausohjeet ruotsiksi: www.finlit.fi/sv/medborgarinstituten 

Lisätietoja:
SKS:n arkisto (p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi)
Tiedottaja Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto KoL (p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi)

Aloitin posliininmaalausharrastuksen vuonna 1995. Alkuun tärkeintä oli määrä. Kaikenlaisia kuppeja ja lautasia syntyi parin kolmen polttokerran jälkeen. Matkan varrella opettajat vaihtuivat ja opin uusia tekniikoita. Tekemäni työt paranivat ja olin niihin itsekin tyytyväinen. Opin maalaamaan hedelmiä, marjoja ja kukkia. Lemmikkejä, tulppaaneja ja villiruusuja. Mutta ”oikeita” ruusuja en saanut onnistumaan, joten jätin ne maalaamatta.

Jäin eläkkeelle ja muutin Kouvolaan vuonna 2016. Syksyllä aloitin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen posliininmaalauksen. Päätin, että yritän tehdä mahdollisimman hyviä töitä niillä lahjoilla, mitkä minulla on. Teinkin monta hyvää työtä, joista ylpeydellä iloitsin. Ja kiitin opettajaani Aulia, joka rehellisesti, mutta lempeästi jaksoi kannustaa.

Syksyllä 2018 opettaja ehdotti meille ryhmäläisille, että maalaisimme ruusuja. Hän näytti kädestä pitäen, miten ruusu kehittyy tietyistä siveltimen vedoista. Näytti helpolta, mutta ei toiminut minulla. Kiukuttelin, raivosin, nousin välillä kävelemään ja rauhoittumaan. Sitten taas otin siveltimen käteen ja lähdin etsimään valööriä ja oikeanlaisia vetoja. Ei löytynyt, ei. Kymmenen ruusua ja niiden poispyyhkiminen, sata ruusua ja niiden pois pyyhkiminen, tuhat ruusua ja … Lopulta opettaja kertoi mahdollisuudesta maalata ruusu helpommalla ääriviivatekniikalla. Päädyin siihen. Muuta en syyslukukaudella saanutkaan aikaiseksi. Olin kuitenkin ruusuuni tyytyväinen.

Uusi vuosi 2019, joku uusi työ. Niin mietin ja suunnittelin. Mutta ruusut kummittelivat edelleen mielessäni. Aloitin harjoittelun alusta. Huoh! Opettaja-Auli maalasi lautaseeni kaksi erilaista ruusua. Katsoin tarkasti niistä mallia ja tein oman ruusun, jonka sitten pyyhin pois. Maalasin ja pyyhin uudelleen ja uudelleen. Mutta päätin, että periksi en anna. Sitten se yhtäkkiä tapahtui! Sain maalatuksi ruusun, joka näytti ruusulta. Tein toisen ja kolmannen ruusun. Oli kuin lukko olisi auennut. Nyt on lautasella ruusutarha nuppuineen ja lehtineen. Ei se ole edelleenkään valmis, mutta se ilo, jota keskeneräisestä työstäni tunnen, on sanoinkuvaamaton. Lisäksi tuntuu kuin myös opettaja ja koko ryhmäni olisivat yhtä iloisia nähdessään innostukseni.

Ruusutarhallani on minulle suurempi merkitys kuin olisin uskonut. Se kuvaa kehitystäni, mutta myös haluani kehittyä. Se kuvaa nöyryyttä oppimisprosessin edessä. Ruusutarha on opettajalleni hänen opetustyönsä ”riemuvoitto”. Hän ei painostanut, vaan kannusti ja valoi minuun vähitellen uskoa siitä, että osaan. Ruusutarhan myötä astuin ison harppauksen eteenpäin kehittyvänä ja haasteita pelkäämättömänä taiteilijana. Harrastaminen on ihanaa. Kiitos Auli, kiitos oma ryhmäni, kiitos ruusut!

Teksti: Kirsi Ikonen, Kouvolan kansalaisopisto
Kuva: Auli Eskola, Kouvolan kansalaisopisto

 

Tiedote. Julkaistu: 29.11.2018, 12:09
Kansalaisopistojen liitto KoL

Opetushallitus on myöntänyt kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalais- ja työväenopistojen hallinnoimia.

Valtionavustus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat.

– On tärkeää, että tarjoamme kaikille aidosti mahdollisuuden pitää perustaitonsa kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän, kommentoi Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana NuottanenUuden rahoituksen turvin järjestettävillä maksuttomilla kursseilla kansalaisopistot pyrkivät tuomaan oppimisen edellytykset kaikkien saataville. Koulutushankkeissa hyödynnetään myös etsivää ja hakevaa työtä sekä järjestetään yhtenäisen Kansalaisen digitaidot -teeman mukaista koulutusta myös sivukylillä eri puolilla Suomea, Nuottanen kertoo.

Hallitus varasi tarkoitukseen määrärahan vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattua avustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Myönnetyt avustukset: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/vapaa_sivistystyo/103/2/valtionavustus_aikuisten_perustaitojen_ja_digitaalisten_taitojen_vahvistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digiaikakauden-taidot-ohjelma-kaynnistyy-80-toimijan-voimin

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on tavattavissa Helsingin Kuntatalolla 12.−13.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa asiantuntijatapahtumassa Kuntamarkkinoilla. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kansalaisopiston merkityksestä kunnassasi. Ständimme S.01 sijaitsee Kuntatalon 2. kerroksessa katutasossa.

Järjestämme Kuntamarkkinoilla myös kaksi ajankohtaista tietoiskua. Tietoiskut pidetään K-Kerroksen Tietokimarassa.

UMAKO – uudenlainen aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalais- ja työväenopistoissa
Maahanmuuttajakoulutuksen koulutuspäällikkö Marja Repo, Vantaan aikuisopisto
ke 12.9. | 13.0013.20

Vuoden 2018 alussa käynnistyneeseen koulutukseen sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille. Tietoiskussa kuulemme ensimmäisten joukossa UMAKO-koulutuksen aloittaneen Vantaan aikuisopiston kokemuksia uudesta koulutusmallista ja vinkkejä toteutukseen myös muissa kunnissa.

***

Elinvoimaa ja osallisuutta – kansalaisopisto kunnan voimavarana

FT, rehtori Emilia Valkonen, Etelä-Karjalan kansalaisopisto
to 13.9. | 10.3010.50

Kunta voi edistää elinvoimaisuuttaan ja kuntalaisten osallisuutta panostamalla kansalaisopistonsa toimintaan. Tietoiskussa kuulemme, miksi juuri kansalaisopistoon kannattaa satsata ja mikä tekee kansalaisopistosta kunnalle elintärkeän.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista on juuri käynnistynyt tai käynnistymäisillään. Nyt on siis oiva hetki tarkistaa tilanne oman alueen osalta ja tutustua syksyllä esimerkiksi uuteen ruokakulttuuriin, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa valmistautua tulevaan lomamatkaan kielikurssin voimin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet myös erilaiset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan mielen- ja kehonhallintaa sekä elämäntaitoja. Moni opisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin esimerkiksi kieltenopetusta osin tai kokonaan verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa. Kansalaisopistoilla on myös tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja luovaan uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, kansainväliset ruokakulttuurit, lähiluonnon antimet sekä kasvis- ja jopa hyönteisruoka tulevat tutuiksi. Uutuuksien rinnalla kuitenkin myös perinteiset kädentaitojen tekniikat ja perinneruoat pitävät pintansa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 181 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja uudistuva, ajan hermolla oleva kurssitarjonta ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 16.–18.7.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 17.7. klo 11.20–11.35, kun Kansalaistorin MTV-lavalla kokkaillaan hyönteisiä. Kotitalousopettaja Soili Harsian loihtimia sirkkamakupaloja tulevat lavalle maistelemaan europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Myös katsojille on tarjolla sirkka-aiheisia maistiaisia.

Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille (toripaikka 38A) maanantaista keskiviikkoon torin aukioloaikoina. Sirpa Pietikäinen on tavattavissa kansalaisopistojen teltalla tiistaina 17.7. klo 11.45–12.15.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Valtaosa opistoista on julkaissut syksyn kurssiohjelmansa ja joissakin opistoissa syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat jo käynnissä. Kansalaisopistojen kurssit ovat kaikille avoimia ja 181 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Opetusta suunnitellaan yhteiskunnan tarpeiden ja trendien pohjalta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Kuva: Keravan Opisto / Sanna Iranta

Kyselytutkimus on päättynyt. Kiitos mielenkiinnostasi!

Oletko aikuinen ja opiskellut elämäsi aikana vähintään kolmena eri vuotena yhdessä tai useammassa kansalais- tai työväenopistossa?  Oppilaitoksen nimi voi paikkakunnasta riippuen olla myös esim. aikuisopisto. Vuosien ei tarvitse olla peräkkäisiä, ja kurssien aiheet voivat olla ihan mitä tahansa. Kurssit voivat olla järjestetyt myös eri kansalaisopistoissa.

Jos olet, pyytäisimme sinua vastaamaan verkkokyselyyn, joka liittyy Kansalaisopistojen liitto KoL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen. Nyt käynnissä oleva tutkimus syventää Itä-Suomen yliopistossa jo aiemmin tehtyä tutkimusta kansalaisopisto-opiskelun merkityksestä.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, millainen merkitys opistoissa opiskelulla on ollut osallistujalle ja ehkä myös yhteiskunnalle. Aikuisopiskelijana juuri sinun kokemuksesi ovat erityisen tärkeitä. Vastaaminen tapahtuu täysin nimettömänä, ja kaikki vastaukset käsitellään ja tulokset raportoidaan luottamuksella siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.

Vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 10-20 minuuttia. Verkossa olevalle kyselylomakkeelle pääset tämän linkin kautta:

https://elomake.uef.fi/lomakkeet/19348/lomake.html

Kansalaisopistojen liitto arpoo kaikkien vastanneiden kesken 10 kpl Kansalaisopistot.fi-t-paitaa. Kun olet tallentanut vastauslomakkeen, saat näkyviin verkkolinkin, jonka kautta voit halutessasi osallistua arvontaan. Henkilötietojasi ei voida yhdistää kyselyvastauksiisi.

Voit myös jakaa linkkiä kyselylomakkeeseen eteenpäin esimerkiksi ystäville tai kurssikavereillesi.

Etukäteen avustasi kiittäen!

professori Jyri Manninen
Itä-Suomen yliopisto
jyri.manninen@uef.fi
050 381 5359

 

Pudasjärvi U.F.O -musiikkiteatteriesitys käsittelee samanlaisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Kuva: Jari Haavikko

Pudasjärvi on pohjoispohjanmaalainen kaupunki, jossa sijaitsee vastaanottokeskus ja jossa asuu verraten paljon maahanmuuttajia väkilukuun nähden. Kaupunki on samanaikaisesti muuttotappioalue, jossa on melko korkea työttömyysaste ja vanheneva ikärakenne. Oululainen teatterintekijä ja ohjaaja Sanna-Maija Karjalainen päätyi Pudasjärvelle ohjaamaan draamapajoja maahanmuuttajille alkuvuonna 2017. Kohdatessaan maahanmuuttajia hän vaikuttui heidän moninaisista taidoistaan ja katsoi että kansainvälinen teatteriesitys voisi edistää kulttuurien rauhanomaista rinnaikaiseloa.

PUDASJÄRVI U.F.O. -musiikkiteatteriesityksen lähtökohtana oli, että maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset tuottavat esityksen materiaalin yhdessä ja myös nousevat lavalle yhdessä. Mukaan esitykseen lähtivät Pudasjärven kaupungin lisäksi useat maahanmuuttoon liittyvät hankkeet, Pudasjärven kansalaisopisto ja orkesteri. Kari Tykkyläinen paikallisena taiteentekijänä oli luonteva valinta esityksen taiteilijaksi paitsi monipuolisuutensa vuoksi, mutta myös siksi, että hän on ollut maahanmuuttajien kanssa tekemisissä taiteen kautta siitä alkaen kun maahanmuuttajia on saapunut Pudasjärvelle. Kansalaisopistossa järjestetyn kurssin kautta haettiin esitykseen näyttelijöitä ja muita tekijöitä.

Esityksessä oli mukana sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia. Kuva: Jari Haavikko

Taianomainen musiikkiteatteriesitys käsittelee samanlaisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia raikkaasti ja hauskasti. Esityksessä kohtaavat pohjoinen luonto sekä eri kulttuurit. Lavalla nähdään kansainvälinen esiintyjäjoukko, kaukaisimmat esiintyjät tulevat Afganistanista ja Kongosta. Esityksessä kuullaan Tykkyläisen sävellysten lisäksi myös tekijäryhmän omaa musiikkia ja muun muassa kongolaisia swahilin kielisiä lauluja.

Musiikkiteatteriesitys käsittelee eri kulttuurien kohtaamista taiteen keinoin. Tekstin ideoita on kerätty tekijäryhmältä ja siinä ovat aiheena mm. maahanmuuttajien kokemukset Suomessa. Esitys kertoo ennen kaikkea pudasjärvelaisistä ihmisistä ja siitä, kuinka eri ihmisillä on kulttuurista riippumatta usein samat unelmat, toiveet ja pelot. Pudasjärvi U.F.O. -esityksen leikillinen nimi pohjautuu kansainvälistäkin huomiota saaneisiin ufohavaintoihin, joita tehtiin 60-70-luvulla Pudasjärvellä.

Pudasjärvi U.F.O. -esitys järjestettiin Pudasjärven Kivapuhe-tapahtumaviikon yhteydessä helmi-maaliskuun vaihteessa 2018. Kivapuhe-viikon tarkoituksena on edistää mm. eri kulttuurien kohtaamista ja viikon aikana järjestetyissä tapahtumissa tehtiin näkyväksi ja käsiteltiin vihapuhetta sekä yhdenvertaisuutta. Esitys oli suunnattu kaikelle kansalle, koko perheelle ja erityisesti nuorille. Ensi-iltaesityksen näki 400 koululaista ja opiskelijaa.

Teksti: Sanna-Maija Karjalainen
Kuvat: Jari Haavikko

Kuva: Anna-Stiina Rintala / Ahjolan kansalaisopisto

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa keskityttiin neljään kokonaisuuteen: tulevaan yhteistyöhön, kuntien keskeisimpiin koulutuksen kehittämistavoitteisiin, oppilaitosten määrän tulevaan kehitykseen sekä eri vapaa-ajan palveluiden tärkeyteen.

Sivistystoimenjohtajilta kysyttiin näkemystä kuudentoista vapaa-ajan palvelun tärkeysjärjestyksestä kysymyksellä Kuinka tärkeänä pitää seuraavia vapaa-ajan palveluita omalla toimialueellaan? Asteikko oli erittäin tärkeä – melko tärkeä – ei osaa sanoa – ei kovinkaan tärkeä – ei lainkaan tärkeä.

Sivistysjohtajien vastauksissa nousi esille kolme harrastusmuotoa, joita kaikki sataprosenttisesti pitivät erittäin tai melko tärkeinä. Ne olivat:

  kirjastot – erittäin (88%) tai melko tärkeä (12%)
  kansalaisopistot, joissa voi harrastaa mm. kulttuuritoimintaa – erittäin (84 %) ja melko tärkeä (16 %)
 kuoro, harrastelijaorkesteri/-teatteri, johon voi osallistua – erittäin (49 %) ja melko tärkeä (51 %)

Myös kuntalaiset ovat tyytyväisiä kansalaisopistojensa hoitoon ja saavutettavuuteen. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 julkaiseman ARTTU2-tutkimusohjelman uusimpien kyselytulosten mukaan kansalaisopistopalvelut sijoittuvat palvelutyytyväisyyskyselyn kärkipäähän.

Kärjessä olivat myös urheiluseurat tai järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrasta liikuntaa, kunnan tarjoamat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kulttuuritoimintaa.

Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata sivistysjohtajaa. Vastaajina olivat alle 100 000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistystoimenjohtajat. Koko tutkimus on luettavissa täällä.