Ylivieskan seudun kansalaisopisto on voittanut Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti 2019 -kilpailun. Aktiivinen kansalaisopisto toimii kaikkiaan noin 70 toimipisteessä Ylivieskassa, Alavieskassa ja Sievissä, ja se tavoittaa mittavan joukon eri-ikäisiä oppijoita.

Palkintoperusteluissa Ylivieskan seudun kansalaisopistoa luonnehditaan positiivista energiaa loistavaksi majakaksi, joka elävöittää aluetta etenkin talvikaudella ja tuottaa näin kuntalaisille hyvinvointia.

Tarjonnan kirjoa ja tavoitettavuutta

Kansalaisopisto tarjoaa tietoa ja taitoa, minkä lisäksi se edistää terveyttä ja ylläpitää opiskelijoiden toveruutta. Yhtenä toiminnan painopisteenä ovat taide- ja taitoaineet. Kansalaisopisto tuki paikalliskulttuuria järjestämällä opetusta muun muassa yhdelletoista kuorolle, neljälle orkesterille ja yhdeksälle näytelmäryhmälle. Erityismaininnan ansaitsee yhteistyössä Ylivieskan seudun musiikkiopiston ja paikallisen Ylivieskan soittajat ry:n kanssa toimiva alueellinen big band, The Saint Fish Big Band.

Kansalaisopisto vastaa Ylivieskan alueella lasten kuvataiteen ja käsityötaiteen perusopetuksesta. Lisäksi kansalaisopisto järjestää asiantuntijaluentoja yleisölle ajankohtaisaiheista. Myös opiston kielitarjonta on monipuolista. Tänä lukuvuonna opetettavia kieliä oli kymmenen mukaan lukien viittomakieli.

Kansalaisopiston opiskelijoilta ja opettajilta on edellytetty viime ajat joustavuutta, kun opisto on joutunut toimimaan väistötiloissa. Se tarjoaa opetusta myös sivukylillä. Näin kansalaisopisto on tuonut oman panoksensa kylien säilymiseen elinvoimaisina.

Palkinto on myönnetty vuodesta 1991 lähtien

Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti -kilpailun järjesti ja voittajan valitsi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Ylivieskan seudun kansalaisopisto palkitaan 16.5. järjestettävässä juhlatilaisuudessa.

Huomionosoitus on myönnetty vuosittain 1991 lähtien. Voitto on aiemmin osunut kolmesti Ouluun, sen eteläiselle alueelle tai Keski-Pohjanmaalle. Vuonna 2008 palkittiin oululainen Mäntylän yksikkö, johon kuuluivat päiväkoti ja koulu. Vuonna 1994 voittajana oli Ylikylän koulu Kempeleestä ja 1992 silloinen Kokkolan ammattioppilaitos.

Teksti ja kuva: OAJ

Edellisen kerran kilpailun palkinto osui kansalaisopistolle vuonna 2017, kun OAJ palkitsi Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston.

Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto

Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tuoreesta tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Merkitystä myös kuntatasolla

Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.

Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.

Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.

Kansalais- ja työväenopistot ovat ainoa kunnallinen aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa joko kunnan oman tai laajemmalla alueella toimivan opiston kautta. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi

Kansalaisopistojen 120-vuotisjuhlavuotta 2019 vietetään ympäri Suomen. Kansalaisopistoista kajahtaa! -kuorokonserttien sarja koostuu seitsemästä konsertista, jotka järjestetään Tampereella, Turussa, Seinäjoella, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lappeenrannassa vuoden 2019 aikana. Konserteissa esiiintyvät maakuntien omien opistojen kuorot. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Näet konserttikalenterin ja voit ilmoittaa opistosi kuoron mukaan esiintymään alta löytyvistä linkeistä:

Oulu | Pohjankartano-sali
Lauantai 16.11.
Kuorojen ilmoittautuminen mukaan Pohjois-Pohjanmaan opistojen konserttiin pian tähän päivittyvästä linkistä. 
Ilmoittautuminen käynnissä 31.5.2019 asti. 

Seinäjoki | Seinäjoki-sali
Keskiviikko 20.11.
Kuorojen ilmoittaminen mukaan Etelä-Pohjanmaan opistojen konserttiin alkaa pian tähän päivittyvästä linkistä.
Ilmoittautuminen käynnissä 31.5.2019 asti.

Lappeenranta | Kulttuuritila Nuijamies
Sunnuntai 24.11. klo 13 – 16
Kuorojen ilmoittaminen mukaan Etelä-Karjalan opistojen konserttiin tästä linkistä
Ilmoittautuminen käynnissä 30.4.2019 asti.

Kuopio
Tilaisuuden ajankohta ei ole vielä varmistunut.

Tampere  | Tampereen seudun työväenopisto, Sampolan juhlasali
Tilaisuuden ajankohta ei ole vielä varmistunut.

Turku
Tilaisuuden ajankohta ei ole vielä varmistunut

Jyväskylä
Tilaisuuden ajankohta ei ole vielä varmistunut.

 

 

Linnalan opiston Kaiken kansan kuoro ‘Kaiku’ valmistelee välillä räväköitä yhteislaulutilaisuuksia musiikinopettaja Maija Keskisen johdolla, sali täyttyy luonnollisesti iloisista laulun ystävistä. Pääsymaksu kilautetaan maitotonkkaan. Kuva Marja-Leena Hasselqvist.

Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Moni suomalainen on elämänsä aikana osallistunut kansalais-  tai työväenopiston kursseille: Suomen suurimpana oppilaitosmuotona kansalaisopistot tavoittavat vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kursseilta haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämään ja osalle kansalaisopistosta tulee jopa elämänmittainen harrastus.

Suomen ensimmäisen kansalaisopiston, Tampereen työväenopiston, toiminta käynnistyi syksyllä 1899 viikoittaisen 10 oppitunnin ja ensimmäisen toimintavuoden 532 oppilaaksi kirjautuneen voimin. Työväenopistoliike oli alun alkaen kansallisen porvariston ja sivistyneistön hanke, joka pyrki tarjoamaan uudelle yhteiskuntaluokalle – työväestölle – sellaisia tietoja ja taitoja, joita maatalousyhteiskunnan kasvateilta ei löytynyt.

120 vuodessa kansalais- ja työväenopistotoiminta on levinnyt jokaisen suomalaisen kunnan alueelle. Toiminta-ajatus on edelleen monelta osin sama: tarjota suomalaisille tässä ajassa tarpeellista osaamista. Tänä päivänä kurssitarjontaan kuuluu mm. taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Vuosien varrella kansalaisopisto on voinut toimia nimellä kansalaisopisto, työväenopisto, opisto, vapaaopisto tai aikuisopisto.

Juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kansalaisopistojen liitto KoL järjestävät muistitietokeruun kansalais- ja työväenopistoista. Muistitietokeruulla kerätään muistoja opiskelusta kansalais- tai työväenopistoissa sekä opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Keruuseen osallistutaan lähettämällä vapaavalintaisen mittainen ja tyylinen kirjoitus SKS:lle verkkolomakkeella tai postitse. Halutessaan kirjoitukseen voi liittää mukaan myös valokuvia. Keruu on osa SKS:n arkistotyötä, jolla tallennetaan suomalaista kulttuuriperintöä.

Oletko sinä opiskellut, opettanut tai muulla tapaa työskennellyt kansalais- tai työväenopistossa? SKS ja KoL toivovat, että kerrot muistoja opistosta. Kirjoituksessa voit halutessasi kertoa, minkälaisia asioita olet opiskellut ja miksi, sekä pohtia, mikä merkitys oppimillasi asioilla on ollut elämässäsi. Voit myös esimerkiksi kuvailla, minkälaista opiskelu oli käytännössä tai miettiä, mikä saa sinut kenties aina uudelleen ilmoittautumaan kursseille. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan yksi maksuton osallistuminen vapaavalintaisen kansalaisopiston kurssille sekä Kansalaisopistot.fi-tuotepalkintoja. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2020.

Vastausohjeet suomeksi: www.finlit.fi/kansalaisopistot
Vastausohjeet ruotsiksi: www.finlit.fi/sv/medborgarinstituten 

Halutessasi voit myös tulostaa itsellesi esitteen keruusta täältä.

Lisätietoja:
SKS:n arkisto (p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi)
Tiedottaja Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto KoL (p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi)

Kevät tulee, valo tulvii ikkunoista ja kaasujalkaa painetaan raskaammin, ilokseni vain ompeluilloissa. Koukut kolisevat ja puikot kilisevät aamuryhmän puheensorinan keskellä. Kevätnäyttelyitä pidetään ja tehtyjä töitä ihastellaan ihan vain ryhmienkin kesken.

Mikä ISO ilo onkaan käsityönopettajana ollut lukea eri lehdistä, verkkokolumneista ja somen kanavilta, kuinka käsityö lisää hyvinvointia, kehittää käden ja silmän yhteistyötä (aivot tykkäävät, kehittyy näppärät sormet), laskee verenpainetta etc. Kyllä käsityö saa välillä ”verenpaineen kohoamaankin”, mutta toisaalta, opettaa tekijälleen kärsivällisyyttä, työtapoja toistettaessa ja opetellessa. Purettu on saumaa ja hammasta purtu. Minäkin! Mutta onko parempaa tunnetta, kun onnistuu, oivaltaa ja luo jopa ihan uutta? Avot! Kaikki tunteet ovat tuttuja ja sallittuja käsitöitä tehdessä!!!

Kymmenes vuosi vapaan sivistystyön opettajana pyörähti käyntiin. Tohdin sanoa ääneenkin, että tästä työstä tykkään ja kovasti. Lainatakseni erään kollegani sanoja, ”käsityön opettaminen on hyvin kokonaisvaltaista”. Se kulkee mielessä ideoiden ja suunnitelmien muodossa päivin ja öin. Hyvässä mielessä! Työ on vaihtelevaa ja omaa osaamistaan saa käyttää monipuolisesti.

Olen pitkään pohtinut ryhmän merkitystä opiskelijoille, ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä. Päätin kysyä omilta opiskelijoiltani tätä asiaa ja tein oman ”epätieteellisen minitutkimuksen”. Syksyn ensimmäisellä kerralla infotulvan päätteeksi kysyin heiltä, Mitä ryhmä sinulle merkitsee? En liittänyt kysymykseen johdattavia sanoja: käsityö, opetus, opettaja. Pointti oli RYHMÄN merkitys!

Kirjallisia vastauksia sain kaikilta. Erilaisia, mutta positiivisia! Aihetta on mielenkiintoista pohtia monelta kantilta. Kansalaisopistojen liitto KoL julkaisi syksyllä 2018 tiedotteen Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimuksesta, jossa todettiin, että kansalaisopisto-opiskelulla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Viime vuoden viimeisessä Taito-lehdessä 6/2018 teemana oli käsityön luoma hyvinvointi ja aihetta käsiteltiin usean artikkelin verran. Kannattaa lukea! Ja juuri luin Tekstiiliopettajaliiton sivuilta artikkelin, jossa aivotutkija Minna Huotilainen kertoo käsityön vaikutuksista mm. keskittymiskykyyn. Linkit artikkeleihin löytyvät kirjoituksen lopusta. Näitä vastauksia lukiessani totesin kyllä samanlaisia asioita sisältyvän keräämiini vastauksiin.

Yhteisellä mielenkiinnon kohteella ja samanhenkisyydellä on iso merkitys ryhmässä. Ikä tai oma tausta ei ole merkityksellistä, vaan rikkautta. Opettajan rooli on tärkeä ryhmähengen luomisessa, opetustilanteen toimivuuden huolehtimisessa ja asiatiedon jakamisessa. Opettaja ei ole entisajan tapaan se ainut ideoiden tuoja ja ”tiedon kaataja”, vaan ideoita ja tietotaitoa jaetaan, asioita pohditaan yhdessä, tavallisten kuulumisten rinnalla. Toisten onnistuminen antaa kaikille ja epäonnistumisissa tuetaan toisia.

Ryhmien vastaukset olivat iltaryhmissä samankaltaisia, aamuryhmän vastauksissa korostui erityisesti arjen rytmin ja sosiaalisuuden merkitys. Yhdessä tekeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen on kaikille tärkeää. Tutuksi käyneet ihmiset motivoivat kulkemaan harrastamassa. Ilta on omaa aikaa kiireisessä arjessa, kenties jollekin viikkoon rytmiä ja innostusta tuova kohokohta. Yhteisöllisyys, vertaistuki, kokemusten jakaminen, inspiroituminen muiden töistä, uuden oppiminen, toisten osaamisen hyödyntäminen, luovien ideoiden saaminen ja saatavilla oleva apu ryhmässä kannustavat säännölliseen harrastamiseen.

Yksi tärkeä asia korostui; ihmissuhteista tulee tärkeitä. Jos joku on pois, sitä kaivataan. Jokaisella on oma roolinsa. Se hiljainen tekijä, ei välttämättä halua olla yksin toisessa huoneessa itsekseen tekemässä, vaan nauttii toisten seurasta. Aina ei jaksa ahertaa täysillä, mutta toisten tekemisiä on mukavaa seurata ja jutustelua kuunnella. Ilo ja huumori ovat merkittävässä asemassa. Nauruhan pidentää ikää ja keventää vastoinkäymisissä.

Mitä ryhmä merkitsee minulle? Opettajana? Ihmisenä? Se merkitsee paljon samoja asioita kuin ryhmän muillekin jäsenille: onnistumisia, iloa käden jäljen syntymisestä, ratkottavia asioita, aivotyötä ja yhdessä tekemistä saman asian äärellä.

Kaunis kiitos opiskelijoilleni. Teette työstäni käsityönopettajana merkityksellisen.

Paula Moisala
Kädentaitojen tuntiopettaja (ompelu, lankatyöt, lasten kesäkurssit)
Oulu-opistolla vuodesta 2010
TaM, KK/varhaiskasvatus

Kansalaisopistojen 120-vuotisjuhlavuotta 2019 vietetään ympäri Suomen. Tulevaisuuteen tähyävä Kansalaisopisto sivistyskunnan voimavarana -keskustelutilaisuuksien sarja koostuu kymmenestä keskustelutilaisuudesta, jotka järjestetään Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa, Rovaniemellä ja Vaasassa vuoden 2019 aikana. Keksustelutilaisuudet kokoavat kuntalaiset yhteen ideoimaan ja kehittämään yhdessä kansalaisopistotoimintaa tuleville vuosikymmenille.  Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Voit ilmoittautua tilaisuuksiin alta löytyvistä linkeistä:

Tilaisuuksiin osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista, mutta auttaa järjestäjää tilan ja tarjoiluiden mitoittamisessa osallistujille sopiviksi. 

Vaasa
Vaasa-opiston juhlasali, Raastuvankatu
Keskiviikko 27.3. klo 17.00 – 20.30
Ilmoittautuminen Vaasan tilaisuuteen on päättynyt.

Kajaani
Kaukametsän opiston Leihu-sali, Koskikatu 2
Keskiviikko 8.5. klo 12.00 – 16.00
Ilmoittautuminen Kajaanin tilaisuuteen on päättynyt.

Kokkola 
Kokkolan seudun opisto, Vaasantie 7
Torstai 23.5. klo 14.00 – 16.00
Lisätietoa ja tilaisuuden ohjelma löytyvät täältä.
Ilmoittautuminen Kokkolan tilaisuuteen on päättynyt.

Pori: Ainako mun pitää oppia?
Kauppakeskus Puuvilla
Keskiviikko 17.7. klo 13.00 – 14.00
Lisätietoa tilaisuudesta löydät täältä.
Tilaisuuteen ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden välityksellä SuomiAreenan internetsivuilla tästä linkistä

Mikkeli
Tiistai 3.9.
Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

Joensuu
Keskiviikko 18.9. klo 18.00 – 20.00
Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

Helsinki: Tulevaisuuden kansalaisopisto
Keskiviikko 10.10.
Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

Hämeenlinna
Torstai 22.10.
Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

Lahti
Maanantai 2.12.
Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

 

 

Aloitin posliininmaalausharrastuksen vuonna 1995. Alkuun tärkeintä oli määrä. Kaikenlaisia kuppeja ja lautasia syntyi parin kolmen polttokerran jälkeen. Matkan varrella opettajat vaihtuivat ja opin uusia tekniikoita. Tekemäni työt paranivat ja olin niihin itsekin tyytyväinen. Opin maalaamaan hedelmiä, marjoja ja kukkia. Lemmikkejä, tulppaaneja ja villiruusuja. Mutta ”oikeita” ruusuja en saanut onnistumaan, joten jätin ne maalaamatta.

Jäin eläkkeelle ja muutin Kouvolaan vuonna 2016. Syksyllä aloitin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen posliininmaalauksen. Päätin, että yritän tehdä mahdollisimman hyviä töitä niillä lahjoilla, mitkä minulla on. Teinkin monta hyvää työtä, joista ylpeydellä iloitsin. Ja kiitin opettajaani Aulia, joka rehellisesti, mutta lempeästi jaksoi kannustaa.

Syksyllä 2018 opettaja ehdotti meille ryhmäläisille, että maalaisimme ruusuja. Hän näytti kädestä pitäen, miten ruusu kehittyy tietyistä siveltimen vedoista. Näytti helpolta, mutta ei toiminut minulla. Kiukuttelin, raivosin, nousin välillä kävelemään ja rauhoittumaan. Sitten taas otin siveltimen käteen ja lähdin etsimään valööriä ja oikeanlaisia vetoja. Ei löytynyt, ei. Kymmenen ruusua ja niiden poispyyhkiminen, sata ruusua ja niiden pois pyyhkiminen, tuhat ruusua ja … Lopulta opettaja kertoi mahdollisuudesta maalata ruusu helpommalla ääriviivatekniikalla. Päädyin siihen. Muuta en syyslukukaudella saanutkaan aikaiseksi. Olin kuitenkin ruusuuni tyytyväinen.

Uusi vuosi 2019, joku uusi työ. Niin mietin ja suunnittelin. Mutta ruusut kummittelivat edelleen mielessäni. Aloitin harjoittelun alusta. Huoh! Opettaja-Auli maalasi lautaseeni kaksi erilaista ruusua. Katsoin tarkasti niistä mallia ja tein oman ruusun, jonka sitten pyyhin pois. Maalasin ja pyyhin uudelleen ja uudelleen. Mutta päätin, että periksi en anna. Sitten se yhtäkkiä tapahtui! Sain maalatuksi ruusun, joka näytti ruusulta. Tein toisen ja kolmannen ruusun. Oli kuin lukko olisi auennut. Nyt on lautasella ruusutarha nuppuineen ja lehtineen. Ei se ole edelleenkään valmis, mutta se ilo, jota keskeneräisestä työstäni tunnen, on sanoinkuvaamaton. Lisäksi tuntuu kuin myös opettaja ja koko ryhmäni olisivat yhtä iloisia nähdessään innostukseni.

Ruusutarhallani on minulle suurempi merkitys kuin olisin uskonut. Se kuvaa kehitystäni, mutta myös haluani kehittyä. Se kuvaa nöyryyttä oppimisprosessin edessä. Ruusutarha on opettajalleni hänen opetustyönsä ”riemuvoitto”. Hän ei painostanut, vaan kannusti ja valoi minuun vähitellen uskoa siitä, että osaan. Ruusutarhan myötä astuin ison harppauksen eteenpäin kehittyvänä ja haasteita pelkäämättömänä taiteilijana. Harrastaminen on ihanaa. Kiitos Auli, kiitos oma ryhmäni, kiitos ruusut!

Teksti: Kirsi Ikonen, Kouvolan kansalaisopisto
Kuva: Auli Eskola, Kouvolan kansalaisopisto

 

Tiedote. Julkaistu: 29.11.2018, 12:09
Kansalaisopistojen liitto KoL

Opetushallitus on myöntänyt kansalais- ja työväenopistoille 3,6 miljoonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalais- ja työväenopistojen hallinnoimia.

Valtionavustus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat.

– On tärkeää, että tarjoamme kaikille aidosti mahdollisuuden pitää perustaitonsa kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän, kommentoi Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana NuottanenUuden rahoituksen turvin järjestettävillä maksuttomilla kursseilla kansalaisopistot pyrkivät tuomaan oppimisen edellytykset kaikkien saataville. Koulutushankkeissa hyödynnetään myös etsivää ja hakevaa työtä sekä järjestetään yhtenäisen Kansalaisen digitaidot -teeman mukaista koulutusta myös sivukylillä eri puolilla Suomea, Nuottanen kertoo.

Hallitus varasi tarkoitukseen määrärahan vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattua avustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille ja opintokeskuksille yhteensä 7 miljoonaa euroa. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Myönnetyt avustukset: https://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/vapaa_sivistystyo/103/2/valtionavustus_aikuisten_perustaitojen_ja_digitaalisten_taitojen_vahvistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta: https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/digiaikakauden-taidot-ohjelma-kaynnistyy-80-toimijan-voimin

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointiaitseluottamustauutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

Kuva: Fotolia / © lukeruk 

Kansalaisopistojen liitto KoL on tavattavissa Helsingin Kuntatalolla 12.−13.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa asiantuntijatapahtumassa Kuntamarkkinoilla. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme kansalaisopiston merkityksestä kunnassasi. Ständimme S.01 sijaitsee Kuntatalon 2. kerroksessa katutasossa.

Järjestämme Kuntamarkkinoilla myös kaksi ajankohtaista tietoiskua. Tietoiskut pidetään K-Kerroksen Tietokimarassa.

UMAKO – uudenlainen aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutus alkoi kansalais- ja työväenopistoissa
Maahanmuuttajakoulutuksen koulutuspäällikkö Marja Repo, Vantaan aikuisopisto
ke 12.9. | 13.0013.20

Vuoden 2018 alussa käynnistyneeseen koulutukseen sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille. Tietoiskussa kuulemme ensimmäisten joukossa UMAKO-koulutuksen aloittaneen Vantaan aikuisopiston kokemuksia uudesta koulutusmallista ja vinkkejä toteutukseen myös muissa kunnissa.

***

Elinvoimaa ja osallisuutta – kansalaisopisto kunnan voimavarana

FT, rehtori Emilia Valkonen, Etelä-Karjalan kansalaisopisto
to 13.9. | 10.3010.50

Kunta voi edistää elinvoimaisuuttaan ja kuntalaisten osallisuutta panostamalla kansalaisopistonsa toimintaan. Tietoiskussa kuulemme, miksi juuri kansalaisopistoon kannattaa satsata ja mikä tekee kansalaisopistosta kunnalle elintärkeän.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi