Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen elo-syyskuussa kautta maan. Osassa kansalaisopistoista kursseille on voinut ilmoittautua jo keväästä lähtien, mutta valtaosa kurssi-ilmoittautumisista on juuri käynnistynyt tai käynnistymäisillään. Nyt on siis oiva hetki tarkistaa tilanne oman alueen osalta ja tutustua syksyllä esimerkiksi uuteen ruokakulttuuriin, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa valmistautua tulevaan lomamatkaan kielikurssin voimin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet myös erilaiset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit: kansalaisopistosta haetaan mielen- ja kehonhallintaa sekä elämäntaitoja. Moni opisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin esimerkiksi kieltenopetusta osin tai kokonaan verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia uutta myös lyhyemmässä ajassa. Kansalaisopistoilla on myös tärkeä rooli eri-ikäisten suomalaisten arjen digitaitojen vahvistamisessa sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja luovaan uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, kansainväliset ruokakulttuurit, lähiluonnon antimet sekä kasvis- ja jopa hyönteisruoka tulevat tutuiksi. Uutuuksien rinnalla kuitenkin myös perinteiset kädentaitojen tekniikat ja perinneruoat pitävät pintansa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 181 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja uudistuva, ajan hermolla oleva kurssitarjonta ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 16.–18.7.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen monipuolisesta kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 17.7. klo 11.20–11.35, kun Kansalaistorin MTV-lavalla kokkaillaan hyönteisiä. Kotitalousopettaja Soili Harsian loihtimia sirkkamakupaloja tulevat lavalle maistelemaan europarlamentaarikko, Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Myös katsojille on tarjolla sirkka-aiheisia maistiaisia.

Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille (toripaikka 38A) maanantaista keskiviikkoon torin aukioloaikoina. Sirpa Pietikäinen on tavattavissa kansalaisopistojen teltalla tiistaina 17.7. klo 11.45–12.15.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Valtaosa opistoista on julkaissut syksyn kurssiohjelmansa ja joissakin opistoissa syksyn kurssi-ilmoittautumiset ovat jo käynnissä. Kansalaisopistojen kurssit ovat kaikille avoimia ja 181 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Opetusta suunnitellaan yhteiskunnan tarpeiden ja trendien pohjalta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Vuoden 2018 alusta lähtien kansalais- ja työväenopistoissa on voitu järjestää uudenlaista aikuisille maahanmuuttajille suunnattua lukutaitokoulutusta. Niin kutsuttuihin UMAKO-kursseihin (uusi maahanmuuttajakoulutus) sisältyy luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen opintojen lisäksi toiminnallisia osuuksia, kuten osallistumista muille esimerkiksi opiston taito- ja taideaineiden kursseille.

Lukutaitokoulutusuudistuksen taustalla on laajempi muutos, jossa aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi.

Aiemmin aikuisten lukutaitokoulutuksen hankinnasta ja kilpailutuksesta vastasivat ELY-keskukset ja koulutus toteutettiin TE-palvelujen asiakkaille työvoimakoulutuksena. Nyt lukutaitokoulutusta järjestetään paitsi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset) myös osana aikuisten perusopetusta.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on suunnattu niille kotoutumisajalla oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat joustavaa ja toiminnallista lukutaidon sekä suomen tai ruotsin kielen koulutusta ja joiden kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu tarve lukutaitokoulutukseen. Koulutus pyrkii tavoittamaan ne maahanmuuttajat, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla.

Kajaanissa lukutaito-opiskelijat oppivat kansalaisopistossa myös puutarhanhoitoa ja kädentaitoja

Kaukametsän opistossa Kajaanissa opiston ensimmäinen UMAKO-lukutaitokurssi alkoi helmikuussa. Opetusta on 20 tuntia viikossa ja opiskelijoita tällä hetkellä 10. Kurssille otetaan edelleen tarpeen mukaan uusia opiskelijoita. Kurssilla opiskellaan luku- ja kirjoitustaitoa ja opetukseen kuuluu myös toiminnallisia osuuksia.

Kurssilla on kaksi opettajaa, joten toisen on mahdollista saattaa opiskelijoita yksittäin kansalaisopiston muille kursseille oppimaan lisätaitoja. Opiskelijat ovat toivoneet pääsevänsä esimerkiksi opiston tietotekniikka-, käsityö- ja kotitalouskursseille. Tarvittaessa lukutaitokurssin opettaja voi tulla avustamaan opiskelijaa taitoaineiden tunneilla muutamalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Toiminnallista oppia kurssilla on saatu myös puutarhanhoidosta. Opistolla kielikurssia käyvä puutarhuri on opettanut vapaaehtoisena lukutaitokurssin opiskelijoille vihannestaimien istutusta ja kasvattamista. Luokan ikkunoilta löytyy nyt rivi ruukkuja, joissa kasvaa mm. paprikaa. Kesällä opiston on tarkoitus hankkia ryhmän opiskelijoille puutarhapalsta, jonne kasvit voi istuttaa ja jossa niitä voi hoitaa kesän ajan, kun opisto on kiinni. Syksyllä lukutaitokoulutus taas jatkuu.

Opiskelijat lukutaitokursseille kahta eri reittiä

Osa kansalaisopistojen lukutaitokursseille osallistuvista on TE-palvelujen asiakkaita, osa ohjataan koulutukseen kunnan kautta. Jotta lukutaitokoulutusta tarvitseva maahanmuuttaja saadaan ohjatuksi hänelle sopivaan koulutukseen, paikallinen ja alueellinen yhteistyö opistojen ja TE-palvelujen sekä kunnan sosiaalitoimen välillä on ratkaisevan tärkeää.

Keskeistä on, että kursseja järjestävät opistot ja paikalliset TE-palvelut sekä kunnan sosiaalitoimi ovat säännöllisesti kontaktissa keskenään alueen koulutustarpeista: kansalaisopiston tulee tiedottaa TE-palveluita ja kuntaa järjestämistään kursseista ja TE-palveluiden on puolestaan oltava yhteydessä opistoon, kun lukutaitokoulutusta tarvitsevia asiakkaita on. TE-palvelut voivat myös ehdottaa oman alueensa kansalaisopistolle uusien kurssien järjestämistä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssilaiset ovat toistaiseksi kaikki TE-palveluiden asiakkaita.

– Paikallisen TE-toimiston asiantuntijan kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo opiston rehtori Aune Kariluoto.

– TE-toimisto kartoitti lukutaito-opetusta tarvitsevat, kotoutumisajalla olevat asiakkaansa ja ohjasi heidät opiston kurssille. Myös kaupungin maahanmuuttajapalveluyksikön kanssa on käyty keskusteluja tulevasta opiskelijarekrytoinnista.

Lisäksi Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluiden sosiaalityöntekijä vierailee joka toinen viikko kansalaisopistolla tapaamassa lukutaitokurssilaisia. Opiskelijat pyytävät usein opettajilta apua esimerkiksi Kelan päätösten tai muiden viranomaistahojen kirjeiden lukemiseen ja selittämiseen. Kutsumalla sosiaalityöntekijä paikan päälle turvataan opiskelijoiden tietosuojaa ja varmistetaan opetustyön keskeytyksetön sujuminen.

Joustavaa lukutaitokoulutusta eri taitotasoille ja kohderyhmille

Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää lukutaitokoulutusta eri laajuisina kursseina kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi kotivanhemmat, iäkkäät maahanmuuttajat, työssäkäyvät, sellaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, tai ne nuoret maahanmuuttajat, joiden elämäntilanteeseen kokopäiväopiskelu ei sovellu.

Lukutaitokoulutukseen pyritään saamaan erityisesti kotona lapsia hoitavia vanhempia. Vanhemman luku- ja kirjoitustaidon ja suomen kielen osaamisen koheneminen kotouttaa koko perhettä ja koulutukseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Osaan kursseista lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi esimerkiksi kunnan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä, osaan lapsen voi ottaa tunnille mukaan. Kajaanin kaupunki on esimerkiksi järjestänyt nopealla aikataululla päiväkotipaikan lukutaitokurssin opiskelijan lapselle.

Lukutaitokoulutuksessa on tarjolla aiempaa enemmän opetusta, joka mahdollistaa joustavan ja osa-aikaisen opiskelun. Kursseja järjestetään alueellisesta tarpeesta riippuen eri opistoissa eri mittaisina. Opiskelijoiden eriävät lähtökohdat ja johtavat käytännössä siihen, että myös samassa opistossa voi olla tarvetta eri tasoiselle opetukselle ja opistossa järjestetään lukutaitokoulutusta alkavasta lukutaidosta funktionaaliseen lukutaitoon asti.

Kaukametsän opiston lukutaitokurssin opiskelijat ovat työikäisiä ja useasta lähtömaasta. Osa ymmärtää suomenkielistä puhetta, osa on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitettiin alkeista.

Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi

Kansalaisopistojen liitto julkaisi alkuvuodesta 2018 lukutaitokoulutuksen tueksi suosituksen kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Suosituksen sisältö perustuu Opetushallituksen tuottamaan koko vapaan sivistystyön opetussuunnitelmasuositukseen. Suosituksessa esitellään uuden maahanmuuttajakoulutuksen keskeiset kohderyhmät sekä eri mittaisia koulutuksia ja niiden konkreettista sisältöä.

Teksti: Lilli Rasilainen
Kuva: Kaukametsän opisto

Lilli Rasilainen työskenteli Kansalaisopistojen liitossa maahanmuuttohankkeiden suunnittelijana syksyn 2017 ja kevään 2018 ajan.

Kuva: Keravan Opisto / Sanna Iranta

Kyselytutkimus on päättynyt. Kiitos mielenkiinnostasi!

Oletko aikuinen ja opiskellut elämäsi aikana vähintään kolmena eri vuotena yhdessä tai useammassa kansalais- tai työväenopistossa?  Oppilaitoksen nimi voi paikkakunnasta riippuen olla myös esim. aikuisopisto. Vuosien ei tarvitse olla peräkkäisiä, ja kurssien aiheet voivat olla ihan mitä tahansa. Kurssit voivat olla järjestetyt myös eri kansalaisopistoissa.

Jos olet, pyytäisimme sinua vastaamaan verkkokyselyyn, joka liittyy Kansalaisopistojen liitto KoL:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen. Nyt käynnissä oleva tutkimus syventää Itä-Suomen yliopistossa jo aiemmin tehtyä tutkimusta kansalaisopisto-opiskelun merkityksestä.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, millainen merkitys opistoissa opiskelulla on ollut osallistujalle ja ehkä myös yhteiskunnalle. Aikuisopiskelijana juuri sinun kokemuksesi ovat erityisen tärkeitä. Vastaaminen tapahtuu täysin nimettömänä, ja kaikki vastaukset käsitellään ja tulokset raportoidaan luottamuksella siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.

Vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 10-20 minuuttia. Verkossa olevalle kyselylomakkeelle pääset tämän linkin kautta:

https://elomake.uef.fi/lomakkeet/19348/lomake.html

Kansalaisopistojen liitto arpoo kaikkien vastanneiden kesken 10 kpl Kansalaisopistot.fi-t-paitaa. Kun olet tallentanut vastauslomakkeen, saat näkyviin verkkolinkin, jonka kautta voit halutessasi osallistua arvontaan. Henkilötietojasi ei voida yhdistää kyselyvastauksiisi.

Voit myös jakaa linkkiä kyselylomakkeeseen eteenpäin esimerkiksi ystäville tai kurssikavereillesi.

Etukäteen avustasi kiittäen!

professori Jyri Manninen
Itä-Suomen yliopisto
jyri.manninen@uef.fi
050 381 5359

 

Pudasjärvi U.F.O -musiikkiteatteriesitys käsittelee samanlaisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Kuva: Jari Haavikko

Pudasjärvi on pohjoispohjanmaalainen kaupunki, jossa sijaitsee vastaanottokeskus ja jossa asuu verraten paljon maahanmuuttajia väkilukuun nähden. Kaupunki on samanaikaisesti muuttotappioalue, jossa on melko korkea työttömyysaste ja vanheneva ikärakenne. Oululainen teatterintekijä ja ohjaaja Sanna-Maija Karjalainen päätyi Pudasjärvelle ohjaamaan draamapajoja maahanmuuttajille alkuvuonna 2017. Kohdatessaan maahanmuuttajia hän vaikuttui heidän moninaisista taidoistaan ja katsoi että kansainvälinen teatteriesitys voisi edistää kulttuurien rauhanomaista rinnaikaiseloa.

PUDASJÄRVI U.F.O. -musiikkiteatteriesityksen lähtökohtana oli, että maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset tuottavat esityksen materiaalin yhdessä ja myös nousevat lavalle yhdessä. Mukaan esitykseen lähtivät Pudasjärven kaupungin lisäksi useat maahanmuuttoon liittyvät hankkeet, Pudasjärven kansalaisopisto ja orkesteri. Kari Tykkyläinen paikallisena taiteentekijänä oli luonteva valinta esityksen taiteilijaksi paitsi monipuolisuutensa vuoksi, mutta myös siksi, että hän on ollut maahanmuuttajien kanssa tekemisissä taiteen kautta siitä alkaen kun maahanmuuttajia on saapunut Pudasjärvelle. Kansalaisopistossa järjestetyn kurssin kautta haettiin esitykseen näyttelijöitä ja muita tekijöitä.

Esityksessä oli mukana sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia. Kuva: Jari Haavikko

Taianomainen musiikkiteatteriesitys käsittelee samanlaisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia raikkaasti ja hauskasti. Esityksessä kohtaavat pohjoinen luonto sekä eri kulttuurit. Lavalla nähdään kansainvälinen esiintyjäjoukko, kaukaisimmat esiintyjät tulevat Afganistanista ja Kongosta. Esityksessä kuullaan Tykkyläisen sävellysten lisäksi myös tekijäryhmän omaa musiikkia ja muun muassa kongolaisia swahilin kielisiä lauluja.

Musiikkiteatteriesitys käsittelee eri kulttuurien kohtaamista taiteen keinoin. Tekstin ideoita on kerätty tekijäryhmältä ja siinä ovat aiheena mm. maahanmuuttajien kokemukset Suomessa. Esitys kertoo ennen kaikkea pudasjärvelaisistä ihmisistä ja siitä, kuinka eri ihmisillä on kulttuurista riippumatta usein samat unelmat, toiveet ja pelot. Pudasjärvi U.F.O. -esityksen leikillinen nimi pohjautuu kansainvälistäkin huomiota saaneisiin ufohavaintoihin, joita tehtiin 60-70-luvulla Pudasjärvellä.

Pudasjärvi U.F.O. -esitys järjestettiin Pudasjärven Kivapuhe-tapahtumaviikon yhteydessä helmi-maaliskuun vaihteessa 2018. Kivapuhe-viikon tarkoituksena on edistää mm. eri kulttuurien kohtaamista ja viikon aikana järjestetyissä tapahtumissa tehtiin näkyväksi ja käsiteltiin vihapuhetta sekä yhdenvertaisuutta. Esitys oli suunnattu kaikelle kansalle, koko perheelle ja erityisesti nuorille. Ensi-iltaesityksen näki 400 koululaista ja opiskelijaa.

Teksti: Sanna-Maija Karjalainen
Kuvat: Jari Haavikko

Kuva: Anna-Stiina Rintala / Ahjolan kansalaisopisto

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa keksityttiin neljään kokonaisuuteen: tulevaan yhteistyöhön, kuntien keskeisimpiin koulutuksen kehittämistavoitteisiin, oppilaitosten määrän tulevaan kehitykseen sekä eri vapaa-ajan palveluiden tärkeyteen.

Sivistystoimenjohtajilta kysyttiin näkemystä kuudentoista vapaa-ajan palvelun tärkeysjärjestyksestä kysymyksellä Kuinka tärkeänä pitää seuraavia vapaa-ajan palveluita omalla toimialueellaan? Asteikko oli erittäin tärkeä – melko tärkeä – ei osaa sanoa – ei kovinkaan tärkeä – ei lainkaan tärkeä.

Sivistysjohtajien vastauksissa nousi esille kolme harrastusmuotoa, joita kaikki sataprosenttisesti pitivät erittäin tai melko tärkeinä. Ne olivat:

  kirjastot – erittäin (88%) tai melko tärkeä (12%)
  kansalaisopistot, joissa voi harrastaa mm. kulttuuritoimintaa – erittäin (84 %) ja melko tärkeä (16 %)
 kuoro, harrastelijaorkesteri/-teatteri, johon voi osallistua – erittäin (49 %) ja melko tärkeä (51 %)

Myös kuntalaiset ovat tyytyväisiä kansalaisopistojensa hoitoon ja saavutettavuuteen. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 julkaiseman ARTTU2-tutkimusohjelman uusimpien kyselytulosten mukaan kansalaisopistopalvelut sijoittuvat palvelutyytyväisyyskyselyn kärkipäähän.

Kärjessä olivat myös urheiluseurat tai järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrasta liikuntaa, kunnan tarjoamat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kulttuuritoimintaa.

Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata sivistysjohtajaa. Vastaajina olivat alle 100 000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistystoimenjohtajat. Koko tutkimus on luettavissa täällä.

Ihmisenä oleminen on osoittautunut monin tavoin hankalaksi. Milloin sitä kärsii peloista, milloin taitamattomuudesta, milloin uskon puutteesta. Kielteisten ajatusten kuristuksessa taustalla lepää voimakas ihannekuva alati kehittyvästä ihmisestä, elinikäisestä oppijasta, luovuuden ja itseilmaisun ehtymättömästä lähteestä.

Keräsin kaksikymmentä vuotta tanssirohkeutta ennen kuin vihdoin päätin murtaa itselleni rakentamani myytit siitä, etten osaa tanssia ja ettei minua ole siunattu rytmitajulla. Vantaan aikuisopiston naisille suunnattu kevyempi afrotanssi oli turvallinen ryhmä aloittaa. Ensimmäisen tunnin jälkeen vuodatin salaa kyyneleitä, kun osasinkin! Toisella tunnilla hämmästelin kehossani tapahtuvaa rentoutumista. Viidennellä tunnilla uskaltauduin salin laidalta peilin eteen ja kurssin lopulla tiesin, että jonain päivänä tulen tanssimaan muuallakin kuin helpolla alkeiskurssilla. Muutos oli sisäinen, ulkopuolinen tuskin havaitsi mitään ongelmaa alun alkaenkaan.

Samalla kun tietää, että vain murto-osa omasta potentiaalista on käytössä, tulee kahlinneeksi itsensä aivan suotta heikkojen ja kehittymättömien ominaisuuksiensa vangiksi. En ole lauluihmisiä, tanssi-ihmisiä, leivontaihmisiä, listasta voi rakentaa äärettömän. Elämän varrella tuntuu, että suurimmat kehitysaskeleet otetaan juuri silloin, kun voittaa itsensä ja astuu omalle epämukavuusalueelleen. Todellisuudessa me kaikki olemme juuri sitä kaikkea, mitä päätämme olla. Elämä avautuu pikku hiljaa vuorovaikutuksessa itsen ja maailman välillä. Jokainen kansalaisopistossa käymäni kurssi on tehnyt ihmisenä olemisesta taas askelen kiinnostavampaa ja helpompaa.

Teksti ja kuva: Elina

Kansalaisopistoissa järjestetään monenlaisia liikuntakursseja tanssista vesijuoksuun ja kuntoliikunnasta pilatekseen. Myös eri ikäryhmät on huomioitu ja monet kansalaisopistot järjestävät erilaisia lapselle ja vanhemmalle sopivia kursseja. Uudellamaalla toimivan Hiiden Opiston opettaja Ilona Kauppinen kirjoitti kokemuksistaan äideille ja vauvalle suunnatusta kurssitarjonnasta.

Ollessani reilu kymmenen vuotta sitten vauvan kanssa kotona lähelläni oli tarjolla äiti- ja vauvajoogaa sekä hankalien kulkuyhteyksien päässä oleva muskari. Harrastukset olivat minimissään. Jaksoin raahautua muutaman kerran äiti- ja vauvajoogaan hiki hatussa umpihangessa vaunujen kanssa – vielä vähän myöhässä. Tyttö huusi kuin syötävä lattialla hitaissa joogaliikkeissä. Hän olisi kaivannut hytkytystä ja jatkuvaa sylissä oloa. Kenties päivärytmimmekin oli sillä hetkellä hieman huono tunnille.

Tunti oli meille kaikkea muuta kuin virkistävä ja päätin luovuttaa ja odottaa hieman myöhempää ajankohtaa ja meidän perheen rytmin muutosta uneen ja syömiseen. Kotona laitoin tietenkin seinien kaatuessa musiikit kaakkoon ja ravasin vauva kainalossa keittöstä olkkariin, olkkarista eteiseen ja taas samat ympyrät. Mitä kovemmalla musiikki, mitä enemmän pyörimistä niin sitä hauskempaa meillä oli.

Tietenkin tanssin opettajan tytär halusi samanlaista viihdytystä mitä oli ollut myös mahassa. Tyhmä äiti, nyt se vasta tajusi tuntui pienokaiseni sanovan.

Työelämään päästyäni halusin luoda kurssin, joka antaa iloa sekä äidille että vauvalle ja myös äidille mahdollisuuden huoltaa omaa kehoaan. Tanssitaan vauvani tunnilla on tarjolla näitä molempia. Tunnilla ollaan puoli tuntia liikkeessä ja tanssitaan afroa, salsaa tai balettia. Toinen puoli tunnista tehdään keskivartaloa vahvistavia ja sekä niska-hartiaseutua ja rintarankaa avaavia liikkeitä.

Vauvaa voi syöttää kesken tunnin ja pieni myöhästyminenkään ei haittaa. 😊 Jos vauvasi tykkää olla lähelläsi niin läheisyyttä hän saa ollessaan kantoliinassa tai rintarepussa. Toki nukkuakin voi vaikka kantokopassa tai vaunuissa käytävällä opetuspaikasta riippuen.

Koska olen vielä fysioterapeutti ja perehtynyt mm. vatsalihaserkaumaan, niin jumpan lisäksi on mahdollisuus myös jutella terveysasioista vähän enemmän. ❤

Teksti, kuvat ja video: Ilona Kauppinen

Kirjoitus on julkaistu myös Hiiden Opiston Rajatonta oppimista -blogissa, josta löytyy video Tanssitan vauvaani -kurssilta. Tanssitan vauvaani -kursseja järjestetään myös kevätlukukaudella 2018. Hiiden Opiston kurssikatalogi löytyy täältä.

 

Tietäväisen saliin Tohmajärvellä kokoontuu kerran viikossa viitisenkymmentä innokasta tanssijaa. Ryhmässä tanssaavat niin kokeneet kuin vasta-alkajatkin toisiaan tukien. 

Kieli keskelle suuta ja menoksi. Hidas, hidas, nop nop!

Tohmajärven kansalaisopiston Saanko luvan? -tanssikurssilla opiskellaan yleisimmät lavatanssiaskeleet. Ryhmässä on kokeneempia parkettien partahöyliä ja mukana tanssivat myös aloittelijat, ”parkettien partavaahdot”. Sulassa sovussa, tietenkin. Tanssinohjaaja Auli Kemppaan mukaan konkaritkin treenaavat tekniikkaa, ja samoilla askelillahan ne tanssivat vasta-alkajatkin.

Askelkuvioiden harjoittelu aloitetaan aivan perusteista, tanssiasennosta lähtien. Tanssi mielletään monesti lähtevän jaloista, mutta tanssissa käytetään koko vartaloa varpaista päälakeen. Korvien välikin on koetuksella ja alkuun homma vaatii keskittymistä.

Aluksi lähdetään opettelemaan, kuinka perusaskeleilla edetään yhteen suuntaan. Ja kun tämä on opittu, mukaan tulevat käännökset ja kokeneimmille oppilaille on opettajalla tarjottavana haastavampia kuvioita. Ja rytmikin tulisi pitää vauhdissa mukana.

Tanssissa ei tunneta tasa-arvoa – mies vie. Aina. Viejiä näytti tosin kurssilla olevan nuukanlaisesti, lisääkin mahtuisi miehiä mukaan.

Tanssi on myös oivaa liikuntaa ja hauskaa sellaista. Kuin huomaamatta kurssin aikana parketilla tulee pyörähdeltyä yli kaksi tuntia, tansseissa jopa neljä tuntia. Ja hymy kestää huulilla. Yksi jos toinenkin oppilas kertoi paidan kastuvan illan aikana ja monelle kuulemani mukaan vaikkapa lenkille lähtö olisi vähemmän houkuttelevaa. Tanssikurssi, jos mikä, on myös sosiaalinen tapahtuma.

Joukossa oppi tiivistyy

Tikkalalainen Jouko Tyyni on tanssikurssilla ensimmäistä kertaa. Jouko lähti kurssille hieman ehkä ”takki auki”. Hän nimittäin luuli osaavansa tanssia.

– Täällä on oppinut tanssimaan oikein ja erottaa nyt jo oikean jalan vasemmasta, Jouko virnistää.

Jouko kertoo viihtyneensä kurssilla hyvin ja kehuu opettajan ammattitaitoa.

– Myös kokeneemmat oppilaat antavat vinkkejä, hän kehuu ryhmää.

– Liikunnan merkitys on minulle tärkeä osa tanssikurssia, muutenkin liikuntaan hurahtanut Jouko kertoo.

– Pyöräiltyä ja lenkkeiltyä tulee myös paljon. Tämä tanssikurssi on paljon sosiaalisempi tapa liikkua, silminnähden hoikistunut Jouko toteaa.

– Aloitetaan tanssit, kuuluu komento opettajan suusta. Päästän Joukon parketille. Siellä hän näyttääkin piirrättelevän kuin pilvenlaitaaä. Vai on muka kaksi vasenta jalkaa!

Teksti ja kuva: 
Teemu Jaatinen
Tohmajärven kansalaisopisto

Juttu on kirjoitettu osana Keski-Karjalan kansalaisopiston ja Tohmajärven kansalaisopiston lukuvuonna 2016–2017 järjestettyä Kirjoita, kuvaa ja julkaise -kurssia, jossa harjoiteltiin lehtijuttujen kirjoittamista ja kuvaamista. Juttu on julkaistu myös paikallislehdessä. Saanko luvan? -tanssikurssi on käynnissä Tohmajärven kansalaisopistossa myös lukuvuonna 2017–2018.

Kuntaliitto on julkaissut ARTTU2-tutkimusohjelmansa uusimman, keväällä 2017 toteutetun kyselyn tulokset. Kyselyssä selvitetään kuntalaisten käyttämiä palveluita sekä hoitoa ja saavutettavuutta.

Palvelutyytyväisyysvertailun kärkipäähän sijoittuvat samat kunnalliset palvelut kuin edellisellä mittauskerralla vuonna 2015 eli kirjastopalvelut, jätehuolto, äitiys- ja lastenneuvola, kansalais- ja työväenopisto sekä liikuntapalvelut.

Mitä enemmän kuntalaiset palveluja käyttävät, sitä tyytyväisempiä he niihin ovat. Kielteisimmät arviot palvelujen tasosta heitetään Kuntaliiton arvion mukaan lonkalta mutu-tuntuman perusteella.

79 % kansalais- ja työväenopistopalveluita käyttäneistä vastaajista pitää paikallista kansalaisopistoaan hyvin hoidettuna.  Kansalais- ja työväenopistot sijoittuvat myös kymmenen kärkeen kuntalaisten arvioidessa palveluiden saavutettavuutta. 75 % opistopalveluita käyttäneistä koki kansalais- tai työväenopiston olevan hyvin saavutettavissa.

Kuntaliiton kyselytutkimukseen vastasi 12 000 kuntalaista 40 eri kunnasta keväällä 2017. Otos on tilastollisesti edustava otos koko Suomesta. Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman kyselytutkimuksessa kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja opetus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta sekä teknistä sektoria edustavasta palvelusta. Palveluita ja niiden saavutettavuutta arvioitiin asteikolla 1–5, jossa 1= erittäin huono ja 5= erittäin hyvä.

Lue myös:

Kuntaliiton uutinen aiheesta 13.12.2017 

ARTTU2-tutkimusraportti 2017