Linnalan opiston Kaiken kansan kuoro ’Kaiku’ valmistelee välillä räväköitä yhteislaulutilaisuuksia musiikinopettaja Maija Keskisen johdolla, sali täyttyy luonnollisesti iloisista laulun ystävistä. Pääsymaksu kilautetaan maitotonkkaan. Kuva Marja-Leena Hasselqvist.
Kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa on vuonna 2019 kulunut 120 vuotta. Moni suomalainen on elämänsä aikana osallistunut kansalais- tai työväenopiston kursseille: Suomen suurimpana oppilaitosmuotona kansalaisopistot tavoittavat vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kursseilta haetaan niin virkistystä vapaa-aikaan kuin tukea työelämään ja osalle kansalaisopistosta tulee jopa elämänmittainen harrastus.
Suomen ensimmäisen kansalaisopiston, Tampereen työväenopiston, toiminta käynnistyi syksyllä 1899 viikoittaisen 10 oppitunnin ja ensimmäisen toimintavuoden 532 oppilaaksi kirjautuneen voimin. Työväenopistoliike oli alun alkaen kansallisen porvariston ja sivistyneistön hanke, joka pyrki tarjoamaan uudelle yhteiskuntaluokalle – työväestölle – sellaisia tietoja ja taitoja, joita maatalousyhteiskunnan kasvateilta ei löytynyt.
120 vuodessa kansalais- ja työväenopistotoiminta on levinnyt jokaisen suomalaisen kunnan alueelle. Toiminta-ajatus on edelleen monelta osin sama: tarjota suomalaisille tässä ajassa tarpeellista osaamista. Tänä päivänä kurssitarjontaan kuuluu mm. taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Vuosien varrella kansalaisopisto on voinut toimia nimellä kansalaisopisto, työväenopisto, opisto, vapaaopisto tai aikuisopisto.
Juhlavuoden kunniaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kansalaisopistojen liitto KoL järjestävät muistitietokeruun kansalais- ja työväenopistoista. Muistitietokeruulla kerätään muistoja opiskelusta kansalais- tai työväenopistoissa sekä opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Keruuseen osallistutaan lähettämällä vapaavalintaisen mittainen ja tyylinen kirjoitus SKS:lle verkkolomakkeella tai postitse. Halutessaan kirjoitukseen voi liittää mukaan myös valokuvia. Keruu on osa SKS:n arkistotyötä, jolla tallennetaan suomalaista kulttuuriperintöä.
Oletko sinä opiskellut, opettanut tai muulla tapaa työskennellyt kansalais- tai työväenopistossa? SKS ja KoL toivovat, että kerrot muistoja opistosta. Kirjoituksessa voit halutessasi kertoa, minkälaisia asioita olet opiskellut ja miksi, sekä pohtia, mikä merkitys oppimillasi asioilla on ollut elämässäsi. Voit myös esimerkiksi kuvailla, minkälaista opiskelu oli käytännössä tai miettiä, mikä saa sinut kenties aina uudelleen ilmoittautumaan kursseille. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan yksi maksuton osallistuminen vapaavalintaisen kansalaisopiston kurssille sekä Kansalaisopistot.fi-tuotepalkintoja. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2020.
Vastausohjeet suomeksi: www.finlit.fi/kansalaisopistot
Vastausohjeet ruotsiksi: www.finlit.fi/sv/medborgarinstituten
Halutessasi voit myös tulostaa itsellesi esitteen keruusta täältä.
Lisätietoja:
SKS:n arkisto (p. 0201 131 240, keruu@finlit.fi)
Tiedottaja Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto KoL (p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi)
