Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Lisäksi kansalaisopistoissa järjestetään vuosittain paljon avoimia yleisöluentoja erilaisista aiheista. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Vuodesta 2021 alkaen osasta kansalaisopistojen kursseista on voinut saada opintosuoritusmerkinnän Oma Opintopolku -palveluun.
Suomessa on vuonna 2025 yhteensä 174 kansalaisopistoa. Ne toimivat jokaisen kunnan alueella. Yksi toiminnan pääperiaatteista onkin opetuksen tuominen lähelle ihmisiä. Tästä johtuen opetus on usein hajautettu eri puolille kuntaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista.
- Kursseille osallistuu vuosittain yli 500 000 opiskelijaa.
- Opetukseen voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta.
- Opetustunteja järjestetään noin 2 miljoonaa.
- Suomalainen kansalaisopistotoiminta täyttää 125 vuotta vuonna 2024.
Kuntalaiset voivat usein vaikuttaa kurssitarjontaan esittämällä omia toiveitaan ja opistojen kuuluukin lakisääteisesti vastata paikallisiin sivistystarpeisiin. Tästä johtuen kansalaisopistojen kurssitarjonta vaihtelee ja opistoissa on erilaisia painotuksia eri paikkakunnilla. Kurssitarjonta elää myös yhteiskunnallisten muutosten myötä.
Kansalaisopisto on monella paikkakunnalla merkittävä kulttuuritoimija. Kurssien lisäksi opistot järjestävät erilaisia tapahtumia, konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyitä. Kansalaisopistojen siipien suojissa toimii usein myös oma kuoro, orkesteri tai teatteriryhmä. Parhaimmillaan opistot toimivat aktivoivina kohtaamispaikkoina ja kulttuurikeskuksina. Kansalaisopistot vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Samalla ne työllistävät kuntalaisia monin eri tavoin.
Kansalaisopistot järjestävät myös taiteen perusopetusta (TPO), joka on tavoitteellisesti etenevää taidekasvatusta. Taiteen perusopetukseen kuuluvat musiikki, tanssi, sanataide sekä esittävät ja visuaaliset taiteet. Osa kansalaisopistoista toteuttaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Kansalaisopistot järjestävät myös avoimen yliopiston kursseja ja tekevät jonkin verran yhteistyötä lukioiden kanssa tarjoten niiden vapaavalintaisia kursseja.
Kansalaisopisto on luonteva henkilöstö- ja tilauskoulutuksen järjestäjä. Usein opistolta tilataankin esimerkiksi kieli-, atk- tai hyvinvointikursseja.
Eniten opetusta tarjotaan seuraavissa aineryhmissä:
- Musiikki 22 %
- Kädentaidot 20 %
- Kielet 19 %
- Liikunta 17 %
- Kuvataide 9 %
- Tanssi ja teatteri 4 %
Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto.
Kansalaisopistojen tavoitteena on vapaan sivistystyön lain mukaan edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista.
Tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta.
Kansalaisopistojen yhteystiedot löydät täältä.
