– Tämä on tällaista luksus-itsensä-toteuttamista, Katja Holma sanoo.

Katja Holmala on Mäntyharjun kesäasukkaita. Jo vuotta aiemmin hän näki mainoksen Mäntyharjun kansalaisopiston kurssista. Tänä kesänä Katja tarkasti, vieläkö kurssi pidetään ja sattuuko se omaan kesälomaan. Sattui!

Meneillään on kolmas ja kurssin viimeinen päivä. Sää on mitä mahtavin ja ulkona maalaaminen onkin kurssin ykkösjuttu. Miekankosken maisemat ovat inspiroivia ja vaihtelevia. Neljäs päivä voisi myös olla kiva, mutta toisaalta maalaus on intensiivistä. Maalaustyöt jatkuvat mielessä yölläkin.

Akvarelleja Katja maalaa nyt ensimmäistä kertaa. Hän on maalannut aiemmin öljyväreillä, mutta siitäkin on yli 10 vuotta. Tekniikka on akvarellimaalauksessa eri kuin öljyväreillä. Öljyvärimaalaus lähtee tummimmasta vaaleampaan ja niillä voi myös paikata jo tehtyä. Akvarellissa järjestys menee toisin päin. Siinä maalataan vaaleammasta tummempaan. Akvarellimaalauksessa huomaa myös miettivänsä enemmän. Kolmantena päivänä voi jo kokeilla enemmän myös vinkkejä, joita on opettajalta saanut.

Miekankosken kahvilan puitteet ovat loistavat ja ruokakin on ostettavissa paikan päältä. Katja kannustaa muitakin osallistumaan: ”Tämä on tällaista luksus-itsensä-toteuttamista.”

Teksti ja kuva: Heli Tirri

– Parasta on, kun saa omin käsin tehdä ja nähdä lopputuloksen erilaisten työvaiheiden jälkeen. Langasta voi tulla ihan erilaista kuin on alunperin kuvitellut.

Haukka kokee, että näkövammastaan huolimatta hänet on otettu avosylin vastaan ja kurssilla on hyvä henki. Värjätyistä langoista hän aikoo neuloa huiveja ja sukkia, joiden valmistus on hänelle ennestään tuttua. Myös silkin värjäystä on Haukka aikeissa kokeilla.

– Kurssin jälkeen varmasti miettii, minkä väristä lankaa mistäkin saisi, vaikkapa koivun lehdistä. On hienoa, että vanha tieto siirtyy tällä tavalla uusille sukupolville. Kaiken ei tarvitse olla teollista.

Teksti ja kuvat: Saana Kantola

– Monilla tulee tilkkutöistä mieleen pelkästään tilkkutäkkejä, mutta tällä kurssilla ei niitä ole tehty – ainakaan vielä, kertoo kurssin ohjaaja, Sanna Paranko. Tilkuista voi tehdä niin paljon muutakin. Työn alla ovat olleet mm. erilaiset pussit ja laukut, kehyskukkarot ja nallet. Joka päivä annetaan 4-5 työhön ohjeet – pari aamulla ennen ruokailua ja pari ruokailun jälkeen.

– On mukavaa, kun aiheita annetaan näin paljon. Saa tehdä sitä mistä itse tykkää, eikä jotakin mitä ei niin halua, kun ei olisi ollut muutakaan tekemistä, kurssilaiset kehuvat.

Jokainen tuo pääosin omat tarvikkeensa ja tilkkunsa. Kurssilaiset kuitenkin neuvovat, että töitä varten ei suinkaan tarvitse mennä ostamaan uusia kankaita, vaan esimerkiksi erilaiset vanhat verhot ja vaatteet käyvät oikein hyvin. Kansalaisopistolta saa kuitenkin lainata tarvikkeita ja toisessa luokassa toimii kurssin ajan kauppa, Konetikki, josta löytyy kaikenlaista tarpeellista langoista tilkkuleikkureihin.

– Kurssille voi tulla, vaikka ei tilkkutöitä olisikaan aiemmin tehnyt täällä kyllä oppii! Ompelukone kun on tuttu niin se riittää.

Varsinainen kurssi alkaa yhdeksältä aamulla ja loppuu viideltä iltapäivällä, mutta yleensä kurssilaiset jäävät tekemään töitään pidemmäksikin aikaa – jotkut ahertavat vielä puolen yön jälkeenkin.

– Ei siellä patjalla käydä kuin kyljellään ja sitten tullaan takaisin! Paranko naurahtaa. Suurin osa töistä tehdäänkin itsenäisesti ja omalla ajalla, mutta vaikeimmat kohdat jätetään kurssille, jolloin ohjeita voi aina kysyä.

Suurin osa kurssilaisista on tullut eri puolilta Suomea, ja vain muutama mäntyharjulainen on joukossa mukana; mm. Hämeenkoskelta, Juvalta, Helsingistä ja Porista on tullut osallistujia. Muualta tulleet saavat yöpyä koululla tuodessaan omat patjat, tyynyt, peitot ja muut tarvittavat kamppeet.

Kesällä 2016 tilkkutyön kesäkursseja Mäntyharjun kansalaisopistossa on kolme.

Teksti ja kuvat: Mäntyharjun kansalaisopiston kesätyöntekijä Taru Verkkonen