Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät vastauksia yleisimpiin meille esitettyihin kysymyksiin kansalais- ja työväenopistoista. Mikäli et löytänyt vastausta mieltäsi askarruttavaan kysymykseen, voit myös esittää meille oman kysymyksen sivun alareunasta löytyvällä palautelomakkeella.

Jos kysymyksesi koskee yksittäistä opistoa tai sen järjestämiä kursseja, otathan suoraan yhteyttä kyseisen opiston toimistoon. Opistojen yhteystiedot löytyvät täältä.

Mistä löydän lähimmän kansalaisopiston?


Näillä verkkosivuilla on Suomen kartta, jonka avulla voit helposti löytää omalla asuinalueellasi toimivan kansalaisopiston. Samalta sivulta voit myös etsiä tietyn opiston yhteystiedot aakkostetusta listasta. Tarkemmat yhteystiedot ja esimerkiksi toimistojen aukioloajat löytyvät opistojen omilta verkkosivuilta, joiden osoitteet löytyvät niin ikään yhteystietolistasta.

Kansalaisopisto toimii harvoin vain yhdessä rakennuksessa. Ideana on, että kansalaisopisto levittäytyy eri puolille kuntaa lähelle ihmisiä. Toimipisteitä on siis useita ja kursseja voidaan järjestää esimerkiksi koulujen tiloissa iltaisin.

Suurimmissa kaupungeissa voi olla kaksi tai jopa useita opistoja.

Mistä saan kansalaisopiston kurssioppaan? Milloin se ilmestyy?


Lähes kaikkien opistojen kurssitarjontaan voi tutustua kunkin opiston verkkosivuilla. Useissa kunnissa kansalaisopiston paperinen kurssiopas jaetaan myös suoraan kotiin. Jos opasta ei jaeta kotiisi, sen voi hakea opistolta ja usein myös esimerkiksi kirjastoista tai kunnan yhteispalvelupisteistä. Osa opistoista on luopunut painetusta oppaasta kokonaan.

Kurssioppaat ilmestymisaikataulu vaihtelee opistoittain. Pääsääntöisesti oppaat ilmestyvät ennen syyslukukauden alkua elo-syyskuussa, mutta osa opistoista julkaisee syksyn oppaan jo ennen juhannusta. Yleensä kurssiopas sisältää tietoa sekä syys- että kevätlukukauden kursseista. Osa opistoista julkaisee loppuvuodesta vielä erikseen kevään kurssien osalta oman oppaan.

Ajantasainen tieto kunkin opiston kurssioppaista löytyy opiston verkkosivuilta.

Miten ilmoittaudutaan kursseille? Milloin kurssit alkavat? Koska ilmoittautuminen käynnistyy? Voiko kansalaisopistossa opiskella kesällä?


Helpoimmin kurssille voi ilmoittautua netissä. Kurssi-ilmoittautumisia otetaan vastaan myös puhelimitse tiettyinä aikoina, minkä lisäksi osassa opistoista voi ilmoittautua paikan päällä.

Varsinkin isommilla paikkakunnilla ilmoittautuminen käynnistyy tiettynä päivänä vasta jonkin aikaa kurssiohjelman ilmestymisen jälkeen. Osassa opistoista on puolestaan jatkuvan ilmoittautumisen käytäntö eli kursseille voi ilmoittautua heti, kun kurssiohjelma on ilmestynyt aina kurssin alkamiseen saakka.

Pääsääntöisesti kurssit käynnistyvät syyskuussa (syyslukukausi) ja tammikuussa (kevätlukukausi). Koko lukukauden kestävien kurssien lisäksi järjestetään myös esimerkiksi viikonloppukursseja ja muita lyhyempiä kursseja. Useimmiten opistot ovat kevät- ja syyslukukauden välillä kesätauolla, mutta joissakin opistoissa on tarjolla myös kesäkursseja. Tarkista oman alueesi tarjonta suoraan opistolta.

Kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä ja selvittää oman alueen ilmoittautumisaikataulu. Ilmoittautumisohjeet ja -aikataulut löytyvät opiston verkkosivuilta.

Mitä kaikkea kansalaisopistossa voi opiskella? Haluan joogakurssille / huonekalujen entisöintikurssille / opiskella englantia. Mistä tiedän, missä tällainen kurssi järjestetään?


Suomen kaikkien kansalaisopistojen kursseista ei ole olemassa yhteistä kurssihakujärjestelmää. Ihan ensimmäisenä kannattaa tutustua oman lähiopiston kurssitarjontaan. Suurin osa kansalaisopistojen kursseista löytyy myös kahden hakupalvelun kautta:

Ilmonet.fi (Suurin osa pääkaupunkiseudun kursseista)
Linnunrata.fi (Koko muu Suomi ja osa pääkaupunkiseudun kursseista)

Jos haluat opiskella pääkaupunkiseudulla, kannattaa kurkata molemmat hakupalvelut. Jos asut muualla Suomessa, riittää, että syötät paikkakuntasi Linnunrata.fi-palveluun.

Lyhyt kooste siitä, mitä kansalaisopistossa voi ylipäänsä opiskella, löytyy täältä.

Sukulaiseni / tuttavani haluaisi opiskella suomea. Miten kurssille pääsee?


Kansalaisopistoissa on laaja tarjonta suomen kielen opetusta. Opiskelun voi aloittaa alkeista tai syventää omaa osaamista esimerkiksi kirjallisen ilmaisun tai ääntämisen osalta. Kursseille ilmoittaudutaan muun opetuksen tapaan ennen syys- tai kevätlukukauden alkua.

Kurssille voi ilmoittautua, vaikka osallistujalla ei olisi vielä suomalaista henkilötunnusta. Sähköiset ilmoittautumisjärjestelmät vaativat kuitenkin usein henkilötunnusta, jolloin ilmoittautuminen täytyy tehdä puhelimitse tai opiston toimistossa.

Kansalaisopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, eikä kursseille osallistuminen oikeuta opiskeluperusteiseen oleskelulupaan. Lisätietoja suomen kielen opetuksesta kansalaisopistossa saa parhaiten oman lähiopiston toimistosta. Suomen kielen kursseja voit hakea myös seuraavista palveluista:

Ilmonet.fi (Suurin osa pääkaupunkiseudun kaikista kansalaisopistojen kursseista)
Linnunrata.fi (Suurin osa koko muun Suomen ja osa pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen kursseista
Finnishcourses.fi (Suurin osa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa järjestettävistä eri koulutuksen järjestäjien suomen kielen kursseista)

Miksi opistojen kurssitarjonta vaihtelee?


Suomessa on yhteensä 184 kansalaisopistoa, joiden tehtävä on vastata paikallisiin tarpeisiin. Opistot ovat eri kokoisia ja ne toimivat erilaisilla alueilla, joiden asukasmäärissä ja ikärakenteissa on eroja. Lisäksi opistojen resurssit ovat vaihtelevia ja kukin opisto päättää (lain puitteissa) itsenäisesti omasta toiminnastaan eli näin myös tarjoamistaan kursseista. Tästä johtuen opistot voivat olla keskenään hyvin erilaisia.

Lähiopistostani puuttuu minua kiinnostava kurssi, mitä voin tehdä? Minulla olisi hyvä kurssi-idea, kenelle voin sen kertoa?


Kansalaisopistojen lakisääteinen tehtävä on vastata paikalliseen sivistystarpeeseen – siis järjestää sellaista opetusta, jota paikkakunnalla tarvitaan. Muun muassa tästä syystä opistot keräävät ja kuulevat mielellään ehdotuksia asukkailta siitä, minkälaisia kursseja kaivataan. Ota siis rohkeasti yhteyttä opistoon ja kerro kurssi-ideastasi. Seuraavan vuoden opetusohjelmaa suunnitellessaan opistot käsittelevät opiskelijoilta saatuja toiveita.

Voinko mennä minkä tahansa kansalaisopiston kurssille? Tarvitseeko minulla olla aiempia opintoja? Onko kursseille ikärajaa?


Kyllä, voit osallistua minkä tahansa kansalaisopiston opetukseen asuinkunnastasi riippumatta.

Kursseille voi ilmoittautua kuka tahansa koulutustaustasta riippumatta. Joillakin kursseilla voidaan kuitenkin odottaa tiettyä lähtötasoa – tällainen tilanne on esimerkiksi kielten tai tietotekniikan jatkokurssien kohdalla. Tällöinkään sinun ei kuitenkaan ole tarvinnut käydä saman opiston alkeiskurssia – riittää, että olet hankkinut vastaavan osaamisen muualta.

Yleisesti ottaen kansalaisopisto sopii kaikille vauvasta vaariin. Monet kansalaisopistot tarjoavat kursseja myös lapsille ja nuorille ja joillakin alueilla opisto esimerkiksi huolehtii lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Osa opistoista järjestää myös esimerkiksi perhekursseja tai lapsi-aikuinen-kursseja. Joidenkin opistojen tarjonta on kuitenkin suunnattu nimenomaan aikuisille – tällöin on yleensä kyse kunnan sisäisestä työnjaosta ja lasten ja nuorten opetuksesta vastaa kunnassa jokin toinen toimija.

Mitä eroa on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?


Käytännössä kyse on samasta asiasta. Vaihtelevat nimet johtuvat pitkästä, yli 100-vuotisesta historiasta.

Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Uusia opistoja perustettaessa eri puolille Suomea käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän oppilaitosmuodon yleisnimeksi.

Nykyisin suurin osa käyttää nimessään sanaa kansalaisopisto (medborgarinstitut). Neljänneksen nimessä on opisto tai seutuopisto. Alle kymmenesosa käyttää nimessään edelleen sanaa työväenopisto (arbetarinstitut tai kotoisammin arbis), ja aivan muutaman opiston nimessä on sana aikuisopisto (vuxeninstitut). Nimestään huolimatta kaikki kansalaisopistot tekevät samaa työtä. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki opiston tai aikuisopiston nimellä toimivat oppilaitokset eivät välttämättä ole kansalaisopistoja.

Nimensä samankaltaisuudesta huolimatta kansanopisto ei ole sama asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistoissa järjestetään sisäoppilaitosmuotoista opetusta ja kyse on siis täysin eri oppilaitosmuodosta.

Voiko kansalaisopiston kursseilta saada alennusta? Mikä on opintoseteli?


Osassa opistoissa on omia alennuksia esimerkiksi työttömille tai eläkeläisille. Lisäksi valtio tukee määrättyjen ryhmien (esimerkiksi työttömät, maahanmuuttajat, eläkeläiset, oppimisvaikeuksia kokevat ja alhaisen pohjakoulutuksen omaavat) opiskelua rahallisesti. Valtion myöntämää avustusta kutsutaan opintoseteliksi. Kansalaisopistot hakevat vuosittain alueensa asukkaiden käyttöön opintoseteleitä. Paikallisista käytännöistä riippuen opisto voi myöntää opintoseteleitä hakemuksesta yksittäisille opiskelijoille tai järjestää ns. ”opintosetelikursseja”, joille voivat osallistua opintoseteliin oikeutetut opiskelijat. Lisätietoja opintoseteleistä ja opiston muista mahdollisista alennuksista saat opiston toimistosta tai kurssiohjelmasta.

Miten pääsen opettajaksi kansalaisopistoon? Minulla olisi valmis kurssi-ideakin...


Kansalaisopistoissa toimii sekä päätoimisia opettajia että tuntiopettajia. Suurin osa kansalaisopiston opettajista on tuntiopettajia. Tämän lisäksi kansalaisopistoissa on usein suunnittelijaopettajia, jotka vastaavat laajemmin kurssisuunnittelusta ja -ohjelmasta.

Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 op (35 ov) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. (Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 18§) Henkilö, joka on ollut kelpoinen vapaan sivistystyön opettajaksi ennen vuotta 1999, on edelleen kelpoinen antamaan vastaavaa opetusta. Tuntiopettajana voi myös toimia jonkin erikoisalan ammattilainen, vaikka virallinen opettajan pedagoginen pätevyys puuttuisikin.

Useat kansalaisopistot ottavat vastaan opettajien kurssiehdotuksia. Jos sinulla on hyvä kurssi-idea ja vahva osaaminen aiheessa, kannattaa kääntyä suoraan opiston suunnittelijoiden tai vastuuopettajien puoleen.

Miksi kurssihinnat vaihtelevat opintojen välillä?


Kansalaisopistoissa annettava vapaan sivistystyön opetus on lakiin perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Näin ollen kurssimaksut pyritään pitämään niin alhaisina, että opiskelijan varallisuus ei olisi esteenä osallistumiselle. Valtio tukee kansalaisopistotoimintaa omalla valtionosuudellaan. Kunnalliset opistot saavat usein tukea myös kunnalta. Hinnoissa on vaihtelua sen mukaan, miten paljon opistot saavat avustuksia.

Mikä on opistolaisyhdistys/opiskelijakunta/toverikunta?


Osassa opistoista toimii opistolaisyhdistys, jonka tavoitteena on luoda ja lujittaa hyvää opistohenkeä, edistää jäsenten kulttuuriharrastuksia ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa sekä vahvistaa opiskelijoiden yhteistoimintaa. Lisäksi opistolaisyhdistykset osallistuvat usein myös oman opistonsa kehittämistyöhön.

Yleisimpiä toimintamuotoja ovat tapahtumien järjestäminen ja erilaiset retket. Tapahtumiin lukeutuvat opiston kevät- ja joulujuhlat sekä näyttelyt ja konsertit. Yhdistysten retket ovat usein esimerkiksi tutustumis- ja virkistysmatkoja. Joillakin opistolaisyhdistyksillä on kesäkoti, mökki tai vastaava kesänviettopaikka. Joissakin opistoissa on kahvila, jota opistolaisyhdistys pyörittää. Osa opistolaisyhdistyksistä myös kannustaa ja tukee opiskelijoita, opettajia tai opintoryhmiä myöntämällä apurahoja tai stipendejä.

Mahdollisen opistolaisyhdistyksen toiminnasta löytyy lisätietoja opiston verkkosivuilta.

Mitä on vapaa sivistystyö?


Kansalaisopistot kuuluvat vapaaseen sivistystyöhön. Vapaa sivistystyö on lakiin perustuvaa opetusta, jonka tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta.

Vapaan sivistystyön kurssit eivät pääsääntöisesti ole tutkintotavoitteisia.

Vapaan sivistystyön opetusta järjestetään viiden eri oppilaitosmuodon piirissä. Nämä ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset.

Mitä tarkoittaa taiteen perusopetus?


Osa kansalaisopistoista tarjoaa taiteen perusopetusta eli TPO-opintoja. Taiteen perusopetus on tavoitteellisesti etenevää taidekasvatusta, joka rakentuu taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden varaan. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opistot laativat omat täsmällisemmät opetussuunnitelmansa, jotka vahvistetaan paikallisella tasolla.

Taiteen perusopetukseen kuuluvat musiikki, tanssi, sanataide, esittävät taiteet (sirkus ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Taiteen perusopetusta voidaan antaa joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaan.

Vain osa kansalaisopistoista tarjoaa taiteen perusopetusta. Opistoittain myös vaihtelee, kuinka laajasti ja missä aineissa TPO-opintoja voi suorittaa ja onko opetus suunnattu lapsille vai aikuisille.

Mitä on avoin yliopisto-opetus kansalaisopistossa?


Osa kansalaisopistoista tarjoaa avointa yliopisto-opetusta, joka järjestetään yhteistyössä yliopistojen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetus vastaa sisällöltään, vaatimustasoltaan ja opettajien pätevyyden osalta yliopistossa annettua tutkinto-opetusta.

Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutustumisväylän yliopisto-opintoihin sekä mahdollisuuden hankkia opiskelutaidollisia valmiuksia ja suorittaa valmiiksi opintoja mahdollista myöhempää tutkintokoulutusta varten. Voit myös laajentaa tai syventää työelämässä tarvittavaa ammatillista osaamista tai hankkia työelämän edellyttämän lisäpätevyyden. Avoimina yliopisto-opintoina suoritetut opinnot eivät suoraan oikeuta yliopisto-opintojen jatkamiseen yliopistossa. Kansalaisopistoissa järjestettävä avoin yliopisto-opetus on tarkoitettu kaikille pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista ja opintokokonaisuuksien hinnat vaihtelevat oppiaineen, toteutustavan ja opetuksen järjestäjän mukaan.

Mikä on Kansalaisopistojen liitto KoL? Kuka ylläpitää tätä nettisivua?


Kansalaisopistojen liitto on kansalaisopistojen ja niiden opiskelijayhdistysten edunvalvontajärjestö. KoL auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.Lisäksi KoL levittää yleisesti tietoa kansalaisopisto-opiskelusta ja esimerkiksi ylläpitää tätä nettisivua.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Voit esittää meille kysymyksen alla olevalla kaavakkeella. Vastaamme kysymykseesi mahdollisimman pian henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Mikäli kysymyksesi koskee yksittäistä opistoa tai sen kurssitarjontaa, otathan suoraan yhteyttä kyseisen opiston toimistoon.

Nimi
Sähköpostiosoite:
Kysymys