You got the power – oman kehon painolla kansalaisopistolla

IMG_9771Kansalaisopiston syksyn 2015 uutuus on ollut kehonpainoharjoittelun perusteet. Laji on Suomessa vasta lastenkengissä ja Kuopiossakin kehonpainoharjoittelun nimellä tarjontaa on vielä vähän. Kehonpainoharjoittelu on voimaharjoittelun muoto, jossa vastuksena käytetään oman kehon painoa. Vastusta kasvatetaan vaikeuttamalla tehtäviä liikkeitä, kun painoharjoittelussa vastusta kasvatetaan lisäämällä painoja. Tyypillisiä liikkeitä ovat kyykyt, punnerrukset, leuanvedot, vatsa- ja selkärutistukset sekä erilaiset staattiset pidot. Tavallaan siis aika tuttua mutta eri vaihtoehtoineen silti jotain uutta. Liikkeet osallistavat monipuolisesti koko kehon ja kehittävät voiman lisäksi myös kehon hallintaa. Omaa kehoa samalla tiedostaen ja kuunnellen.

Kehonpainoharjoittelun kurssia vetää aina niin hyväntuulinen liikunnanohjaaja ja maajoukkuetasolla taidoa harrastanut Antti Korhonen. Meidän sekundaattori ja tsemppari. Häneltä löytyy sekä helppoja että haastavia vaihtoehtoja suhteutettuna kaikkien kurssilaisten taitotasoon. Olemme tehneet ”vain elämää” -tahtiin kuntopiirin omaista kiertoharjoittelua ja tabataa, heavyvarioitua asahia ja staattista tasapainoilua nimimerkillä lankkua eteen ja molemmille sivuille sekä tähän mennessä ehkä eniten ”out of my comfortable zone” ylösalasseisontoja. Sekä yksin että pariharjoitteina. Kurssikerrat ovat olleet sisällöltään monipuolisia ja hiki pinnassa posket punoittaen on harjoituksista aina kotiin lähdetty.  Jotain on tapahtunut myös sisällä, sen on tuntenut seuraavana päivänä. Ei kuitenkaan niin, etteikö olisi liikkeelle päässyt, vaan juuri sopivasti. Oma keho haastaa, mutta myös tunnistaa, mikä on minulle se juuri sopivasti. Antti jaksaa myös aina korostaa, että kannattaa kiinnittää huomiota ennemmin liikkeen puhtauteen ja syvyyteen kuin toistojen määrään. Tekniikan kautta vasta sitten lisäämään toistoja.

Tunneilla on ollut alusta loppuun positiivinen tekemisen meininki, jota Antin hymyn huulille saavat taustamusiikkivalinnat säestävät. Pakko sanoa, että ihan loistavaa tsemppimusiikin kirjoa on tullut kuultua, vaikka musiikki ei olekaan tämän tunnin pääasia. Joku kerta on pitänyt itsensä ihan hillitä, ettei ole tullut laulettua ääneen. Vaikeinta tällä saralla ehkä oli, kun staattisen tasapainon testissä stereoista rämähti päälle nuoruusvuosien 18th and life. Toi tosiaan lisähaastetta, kun mieli karkaili menneisyyteen.

Ryhmämmkehonpainoharjottelu1e on ikäjakaumaltaan varsin heterogeeninen, mikä kertoo sen, että tämä todellakin sopii kaikille. Nuorin kehonpainoilijamme Aaro on vasta 14-vuotias ja kurssilla äitinsä Heidin kanssa. Me muut Ossi, Heidi, Tanja, Tuija, minä ja muut sitten iältämme siitä n-vuotta ylöspäin. Yläikärajaa kurssille ei ole. Myös kuntotasomme vaihtelee. Liikevaihtoehdot kuitenkin takaavat sen, että jokainen voi kehopainoilla omalla tasollaan ja silti voimme olla ryhmä.

Kehonpainoharjoittelun kurssille osallistuessani omana tavoitteenani oli saada lisää voimaa ja parantaa erityisesti keskivartalon hallintaa. Ja siinä tunnen jo puolivälissä syksyn kurssia edistyneeni. Myös henkilökohtaiset rajani ovat tulleet kurssilla vastaan eniten ylösalasseisonnoissa. Voi olla, että raja oli enemmän henkinen kuin fyysinen, kun siitä on kuitenkin jo yli puoli ikää, kun viimeksi olen ollut kuperkeikka- saatikka päälläseisontaiässä. Olen myös saanut kurssin aikana Antilta tekniikkaohjausta lankuttamiseen, punnertamiseen sekä allien hallintaan. Entisistä inhokkiasanoista on alkanut tulla kavereita, jos nyt ei ihan bestiksiä, niin siihen suuntaan kuitenkin.

Vielä kesällä kehonpainoharjoittelu oli minulle terminä täysin tuntematon. Lajista minulle ensimmäisenä vinkkasi ja oikeastaan kiinnostuksen kurssille osallistumiseeni myös sytytti joogaopettajani. Namaste siitä E.T. Kehonpainoharjoittelu oli todellinen löytö ja on hyvä aisapari myös joogalle. Myös mille tahansa muullekin lajille. Olen kurssin myötä oppinut suhtautumaan omaan kehooni eri tavalla kunnioittaen. Nämä 172 senttiäni ja normiraameihin menevä elopainoni ovat minulle juuri se oikea harjoitusvastus, enempää ei tarvita. Toki lisäpainojakin voi joskus käyttää, mutta tällä iällä koen voimailun omalla kehollani jotenkin enemmän omakseni tai ehkä oikeammin sanottuna riittäväksi. Harjoittelussa ei ole enää pakonomaista tarvetta tähdätä koko ajan nousujohteisesti korkeammalle, vaan enemmänkin hakea liikkumisen kautta hyvää oloa välillä vähän mukavuusalueen reunoja haastaen. Se poweri ja parantunut keskivartalonhallinta, mitä oman kehon painolla harjoittelun kautta on kohtuudella saavutettavissa, on minulle kyllin hyvä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Tähti
Julkaistu myös Kuopion kaupungin Lupa Innostua -blogissa.