Taidehistoriaa ja vieraita kieliä – kaupan päälle ystäviä!

Irma Toivonen ja palstanaapuri Riitta viihtyvät kansalaisopistossa.

Helsingin työväenopisto on ollut osa elämääni jo 30 vuotta. Olen opiskellut pitkään taidehistoriaa ja tehnyt sen myötä paljon museokäyntejä sekä matkustanut ulkomaille, muun muassa Turkkiin, Espanjaan, Pietariin ja Nepaliin.

Tällä hetkellä käyn kuudella kielitunnilla viikossa: minulla on kolme espanjan kurssia ja kolme englannin kurssia. Kävisin enemmänkin, mutta haluan jättää aikaa myös kodille, miehelle ja lapsenlapsille. Espanjan opiskelu on aina ollut minulle helppoa. Englanti on kovin hankalaa, mutta koska lapsenlapseni puhuvat englantia, sitä on osattava. Espanjaa opiskelen, koska olen menossa Santiago de Compostelaan.

Kerran ollessamme taidehistorian matkalla Espanjassa menimme ravintolaan. Olin syönyt jo tarpeeksi, kun tarjoilija tarjosi minulle yhä lisää ruokaa. Minun piti sanoa, että vatsani on täynnä: No gracias, mi estómago está lleno, mutta vatsan sijaan sanoinkin vahingossa Estocolmo, joka tarkoittaa Tukholmaa. Virheistä onneksi oppii ja tilanne nauratti meitä kovasti.

Minusta on fantastista, että näin edulliseen hintaan saa niin laadukasta opetusta. Opettajat ovat osaavia ja opiston ilmapiiri on hyvä. Oppiskahviosta saa aina vielä hyvää ruokaakin. Hyvästä ilmapiiristä kertoo mielestäni se, että monet käyvät pitkän aikaa saman aineen luennoilla tai kursseilla. Kerran teimme englannin kurssilla kielimatkan, joka ei kuulunut alun perin kurssin ohjelmaan. Maksoimme maksan itse, mutta opettaja tuli mukaan. Opistolaisyhdistyksen kasvimaata olen viljellyt jo 20 vuotta. Pidämme paljon talkoita ja yhteisön henki on hyvä. Kasvimaa on ollut minulle tärkeä paikka. Kuvassa kanssani on Riitta, jonka kanssa olemme palstanaapureita.

Monelta kurssilta olen saanut myös hyviä ystäviä ja ystävyys on jatkunut, vaikka opinnot ovat päättyneet. Olen todella tykännyt työväenopistosta ja opiskelu on ollut minulle henkireikä. Olen käynyt paljon myös maksuttomilla yleisluennoilla. Ihminen voi tehdä paljon, jos vain haluaa, mutta kukaan ei tule soittamaan ovikelloa ja hakemaan.

Helsingin työväenopistossa opiskelevan Irma Toivosen haastattelun pohjalta kirjoittanut Lauramaija Hurme.