Kasvisruokaa lihansyöjille – kokkailua hankeyhteistyönä Ilmastokadulla

Kasvisruokaa lihansyöjille -kurssilla syntyi herkkuja nopeasti pöytä täyteen.

Etelä-Helsingin kansalaisopistossa järjestettiin kesäkuussa 2017 aivan uusi kurssi yhteistyössä Ilmastokatu-hankkeen kanssa: Kasvisruokaa lihansyöjille. Kurssi oli uusi yhteistyökokeilu Iso Roobertinkadulla toimineen Ilmastokatu-hankkeen ja saman kadun varrella toimivan kansalaisopiston välillä. Kokeilu oli onnistunut niin opiston, hankkeen kuin kurssin kävijöidenkin mielestä!

Ilmastokatu-hanke toimi Helsingin Iso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkurilassa vuosien 2015–2017 aikana. Helsingin kaupungin vetämässä hankkeessa etsittiin ja kokeiltiin keinoja leikata kasvihuonekaasupäästöjä yhdessä asukkaiden, kiinteistöjen ja yritysten kanssa. Osana hanketta tehtiin monenlaista yhteistyötä myös Iso Roballa sijaitsevan Etelä-Helsingin kansalaisopiston kanssa. Osallistuminen hankkeeseen olikin opistolle tärkeää, ja konkreettisin yhteistyön muoto oli ilmastoystävällisen kasvisruoan kokkauskurssin järjestäminen.

Etelä-Helsingin kansalaisopistossa ei ole aiemmin järjestetty juurikaan ruokakursseja muun muassa tilojen puutteen vuoksi. Nyt kurssi järjestettiin läheltä löytyneessä opetuskeittiössä yhden illan kokeiluna osana opiston tiiviskurssivalikoimaa. Kasvisruokaa lihansyöjille -nimellä kulkeneen kurssin opettajana toimi pitkän linjan kasvisruokakokki ja kuusi keittokirjaa kirjoittanut Tuija Ruuska. Räväkällä nimellä haluttiin houkutella kurssille nimenomaan niitä, jotka eivät välttämättä muuten kasvisruokakurssille menisi: lihan ympärille ateriansa rakentavia ihmisiä, joita epäilyttää voiko kasvisruoka olla täyttävää, ravitsevaa tai maukasta.

Pannulla porisevat herne-härkäpapurouhepihvit.

Kurssilla opettaja alusti ensin lyhyesti ilmastoystävällisen ruokailun perusteita, ja aihe herättikin vilkasta keskustelua! Moni kurssin kävijä oli pyöritellyt ilmastonäkökulmaa jo aiemmin mielessään, eikä kokenut sitä kovinkaan yksinkertaiseksi: Onko soija jotenkin epäekologista? Kannattaako ostaa kotimaisia vai espanjalaisia tomaatteja? Mitkä ruoat ovat haitallisimpia ilmastolle? Myös uudet markkinoille tulleet kasvisvalmisteet kuten nyhtökaura ja härkis kiinnostivat perinteisempien papu- ja linssiruokien lisäksi.

Ja sitten tositoimiin! Kurssilaiset jaettiin kahden-kolmen hengen tiimeihin kokkaamaan yhteensä neljätoista erilaista ruokalajia alkuruoista jälkiruokaan. Kurssi saattoi yhteen hyvin erilaisia ihmisiä, sillä paikalla oli iäkkäämpiä naisia (”kansalaisopiston vakioasiakkaita”), nuoria ruuhkavuosiaikaa eläviä äitejä, pariskuntia ja myös nuoria teinipoikia. Osalle kasvisruoka oli jo tutumpaa, mutta osa oli tullut juuri siksi, ettei osannut itse lähteä kokeilemaankaan kasviskokkailua. Toiminta pienryhmissä oli iloista ja helppoa. Herkkuja syntyikin nopeasti pöytä täyteen! Ruokakurssien hauskin osuus on päästä lopuksi maistelemaan työn tuotoksia. Yhdessä herkutellessa oltiin yhtä mieltä: jos kaikki kokkaisivat ja maistaisivat näitä ruokia, he kyllä ymmärtäisivät kasvisruoan olevan täyttävää, maukasta, ravitsevaa ja helppoa tehdä.

Jääkö kurssi sitten elämään kokeilun jälkeenkin? Ilmastokatu-hankkeen tukemana kurssin järjestäminen oli mahdollista, mutta tällaisena versiona kurssi on opistolle liian kallis järjestää tulevaisuudessa. Kokemus opistossa oli kuitenkin positiivinen ja sai miettimään tämän kaltaisen toiminnan lisäämistä. Kurssin idea ja reseptit ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, joten muutkin kansalaisopistot voivat halutessaan levittää ilmastoystävällisen ruoan ilosanomaa omilla kursseillaan!

Tutustu kurssin resepteihin ja testaa niitä itsekin vaikka tänään osoitteessa www.ilmastokatu.fi/tyokalupakki/. Reseptit löytyvät kohdasta ”Muut materiaalit” tai suoraan linkin takaa täältä.

Teksti: Elina Mattero-Meronen
Kuvat: Lilli Linkola ja Elina Mattero-Meronen

P.S. Mitä se ilmastoystävällinen ruoka sitten on? Kurkkaa esim. kasvislankeemus.fi!

Ihmisten syömä soija ei ole syynä soijanviljelyn ongelmiin. Maailmassa kasvatetuista soijapavuista ehdoton valtaosa käytetään eläinten rehuksi, ja lihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti.

Kotimaisen ja espanjalaisen tomaatin ilmastovaikutusten vertailu kiteytyy kasvihuoneiden käyttämään energiaan. Toisin kuin usein luullaan, pakkausten ja kuljetusten osuus ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista on useimmiten melko vähäinen. Kotimaisen kasvihuonetomaatin ilmastovaikutus voi olla satakertainen espanjalaiseen kasvihuonetomaattiin verrattuna, ellei suomalaisessa kasvihuoneessa käytetä lämmitykseen uusiutuvaa energiaa. Noin viidesosassa Suomen kasvihuoneita käytetään tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa, mutta usein tästä ei kerrota kuluttajalle asti.

Ruokatuotteista haitallisimpia ilmastolle ovat liha- ja maitotuotteet, kun taas juuresten kuormittavuus on pienin. Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha.