Kansalaisopiston kieliopinnot avasivat ovet jatkokoulutukseen

Vuoden pakolaisnainen Rita Kostama 2016 opiskeli suomen kieltä Espoon työväenopistossa. (Kuva: Juha Myllymäki)

Vuoden pakolaisnainen 2016 Rita Kostama pakeni 90-luvulla Ruandasta kansanmurhan raakuuksia. Neljän vuoden pitkän ja monivaiheisen matkan jälkeen hän päätyi lopulta uuteen kotimaahansa Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1998.

Kotoutumiskoulutuksen jälkeen Kostama opiskeli ensin yo-merkonomiksi ja työskenteli kaupassa sekä päiväkodissa. Töiden kautta hän sai ystäviä ja alkoi löytää omaa paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Hoitovapaansa aikana hän ymmärsi kuitenkin haluavansa elämälleen ja uralleen hieman uutta suuntaa.

Omalle alalle kansalaisopiston avulla

Kostama pyrki ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, mutta ensimmäisellä kertaa sisäänpääsy kariutui kielitaidon riittämättömyyteen. Vaikka kielitaidolla pärjäsi arkielämässä, oli isojen asiasisältöjen ja toisaalta pikkutarkkojen yksityiskohtien käsitteleminen pääsykokeen lyhyessä ajassa liikaa.

Kostama kuitenkin sisuuntui ja marssi vuonna 2008 Espoon työväenopistoon parantamaan suomen kielen osaamistaan. Opetuksesta kertova kansalaisopiston kurssiohjelma oli kätevästi jaettu kotiin postiluukusta. Vuoden aikana Kostama suoritti neljä kurssia, jotka keskittyivät kielen eri osa-alueisiin: muun muassa kielioppiin, kuullun ymmärtämiseen ja ääntämiseen.

Espoon työväenopiston opetusta Kostama kehuu laadukkaaksi ja oppimateriaaleja ajankohtaisiksi: kotitehtävien ja esseiden lisäksi kursseilla luettiin paljon lehtiä ja artikkeleita ympäröivästä maailmasta. Opiskelijoilla oli omat lähtökohtansa ja tavoitteensa: osa halusi päästä suoraan työelämään mukaan, osa puolestaan tähtäsi yliopistoon. Opettaja otti kunkin opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet opetuksessaan huomioon ja tuki heitä näiden mukaisesti.

Tunnollinen suomen kielen opiskelu kansalaisopistossa kantoi hedelmää ja seuraavana vuonna ammattikorkeakoulun ovet aukenivat. Tradenomin tutkintonsa myötä Kostama pyörittää nyt omaa kirjanpitoyritystään. Aloittelevan yrittäjän työ on harvoin helppoa ja Kostamallakin on ollut kova työ asiakaskunnan vakiinnuttamisessa. Loppusyksystä 2016 hän pystyi kuitenkin jättämään toisen päivätyönsä ruokakaupassa ja siirtymään haaveidensa mukaisesti sataprosenttiseksi yrittäjäksi.

”Opiskeleminen ja itsensä kehittäminen kannattaa aina”

Opiskelemisen tärkeyden lisäksi Kostama puhuu paljon itsensä kehittämisen ja mielenkiintoisten asioiden löytämisen puolesta. Hänen oma harrastusrepertuaarinsa on laaja ja halu oppia uutta niin vahva, että se ajaa negatiivistenkin kokemusten ohitse. Eräänä syksynä Kostama päätti, että haluaa vielä opettaa joskus tyttärensä luistelemaan. Ensin oli tietenkin opeteltava itse ja samalla selätettävä kotoutumiskoulutuksen aikainen luistelutrauma.

Ensimmäiselle luistelutunnilleen Kostama meni sydän pamppaillen osaamatta solmia itse luistintensa nauhoja. Sitkeän treenauksen myötä alun jatkuvat ja nolottavat kaatumiset sekä kipeät lihakset vaihtuivat onnistumisen kokemuksiin ja lopulta Kostama todella opetti lapsensa luistelemaan. Sittemmin hän on tutustuttanut maahanmuuttajiakin lajin pariin ja taitoluistelusta on tullut hänelle itselleen sekä koko perheelle tärkeä ja rakas harrastus.

Ihmiskontaktit avain uuteen yhteiskuntaan

Maahanmuuttajia Kostama kehottaa rohkeasti kouluttautumaan ja hankkimaan harrastuksia, joiden kautta tutustuu ihmisiin. Suomalaisia hän usuttaa puolestaan ottamaan maahanmuuttajat mukaan arkeensa. Kielitaidottomana uudessa maassa ihminen on tietämätön mahdollisuuksistaan ja alussa täysin sen armoilla, mitä muiden avulla kokee ja näkee. Kotoutumiskoulutus auttaa pintapuolisesti tutustumaan kulttuuriin, mutta aidon kosketuksen ja yhteyden ympäröivään yhteiskuntaan saa vain ihmiskontaktien kautta.

Kostaman suomalainen mies, ystävät ja muut sosiaaliset verkostot ovat auttaneet häntä eteenpäin, mistä hän on syvästi kiitollinen. Kiitollisuuttaan hän osoittaa nyt vapaaehtoistyön välityksellä. Oltuaan itsekin ummikkona uudessa ympäristössä hän tietää aidosti, miltä tuntuu, kun ei tiedä eikä ymmärrä. Suomen pakolaisavun kautta Kostama kiertää nyt kouluissa kertomassa kokemuksistaan sekä käy Järvenpään maahanmuuttajatoimisto Verson luottopuhujana tapahtumissa. Oma tie ei ole ollut helppo ja juuri siksi Kostama haluaa nyt auttaa ja neuvoa muita:

”Ajattelen, että olen tavallaan syntynyt uudelleen. Haluan antaa myös muille siihen mahdollisuuden.”


Rita Kostamaa haastatteli Lauramaija Hurme.
Kuva: Juha Myllymäki