Erilaisten oppijoiden bändi kansalaisopistossa

Arja Vesterinen ja Jyri Niskanen ovat soittaneet Popstaroissa vuoden verran. Arjan soitin on basso, ja Jyri soittaa hieman harvinaisempaa auto-harppua.

Syksyllä 2013 Nurmijärven Opistossa virisi ajatus erityisoppilaiden bänditoiminnasta. Ajatus konkretisoitui nopeasti suunnitelmaksi ja rahoitushakemuksen tekstiksi. Työnjako oli selvä: Sampo Riskilä kirjoitti hakemustekstiä, ja Pekka Evijärvi laski tuntimääriä ja kustannuksia. Niinpä sitten keväällä 2014 posti toi toimistoon kirjeen, joka kertoi Opetushallituksen myöntäneen laatu- ja kehittämisavustusta projektia varten.

Suunnitteluvaiheessa tutustuttiin mm. musiikin erityspalvelukeskus Resonaarin toimintaan, mietittiin tavoitteita ja laskettiin edelleen kustannuksia. Oppilaaksi saatiin kymmenen kehitysvammaista nuorta, jotka olivat käyneet Nurmijärven Opiston laulupiirissä.

Ennen kuin varsinaiset bänditreenit alkoivat jokainen oppilas kävi muutaman yksityistunnin, jossa tutustuttiin pianon- ja bassonsoittoon kuvionuottien avulla, rytmiteltiin rummuilla ja djembeillä, paukuteltiin kehosoittimia ja keskusteltiin musiikista ja vähän muustakin. Bändiharjoituksien alkaessa oppilaille oli valittu jo oma soitin. Bändejä syntyi kaksi: Heinäpaali ja Popstarat.

– Sähkörummut ovat tosi tarpeelliset, koska rumpaleilla on todella vaikeaa hallita lyönnin voimakkuutta. Ilman niitä homma ei toimisi. Kehittelyn ja kokeilun tuloksena bändin soitinvalikoimaan otettiin myös kaksi uutta soitinta: autoharppu ja iPhonen Fiddlewax-sointusoitin, jotka molemmat osoittautuivat todella toimiviksi ratkaisuiksi. Tutut soittimet, kuten basso ja kitara, ovat monille liian vaikeita soittimia, ja siksi oli pakko hakea aika erikoisia ja luoviakin vaihtoehtoja, kertoo Evijärvi.

Bändin harjoituksia pidettiin kerran viikossa ja keikkojakin alkoi tulla. Heinäpaalin ensimmäinen keikka oli Nurmijärven kehitysvammaisten tuki ry:n pikkujouluissa marraskuussa 2015. Sittemmin molemmat yhtyeet, Heinäpaali ja Popstarat, ovat esiintyneet vuoden 2016 aikana sekä Heikkarin palvelutalossa Nurmijärvellä että Nurmijärven kehitysvammaisten tuki ry:n pikkujouluissa. Keikat ovat paitsi kartuttaneet bändiläisten esiintymiskokemusta, niissä soittajat ovat päässeet esittämään omaa osaamistaan ja myös ylittämään itsensä.

Sampo Riskilän mukaan bänditoiminnan hienous on sen moniulotteisuudessa. Jotta bändi pystyy ylipäätään toimimaan, tulisi sen kaikkien jäsenten toimia yhdessä organisoituna ryhmänä. Bändissä soittaminen kehittääkin musiikillisten taitojen ohella myös sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

– Ei voida toimia yksin, vaan toiminnassa pitää ottaa huomioon myös muut. Omien taitojen kehittyminen taas vahvistaa soittajalle kuvaa itsestä osaajana ja toimijana. Kun ihminen pääsee vielä tekemään itsensä näkyväksi ympäristölleen omien taitojensa ja osaamisensa kautta, on se ihan äärettömän tärkeää itsetunnolle, toteaa Riskilä.

– On ollut huikeaa seurata sivusta sekä Heinäpaalin että Popstarojen jäsenten edistymistä bänditoiminnan alusta alkaen. Molemmille bändeille on muodostunut oma ryhmäidentiteetti ja oma toimintakulttuuri. Samoin yksittäiset yhtyeen jäsenet ovat alkaneet ottaa toiminnastaan enemmän vastuuta ja toimimaan vuorovaikutteisesti keskenään, sanoo Riskilä.

Erityisoppilaiden bänditoiminnan tulevaisuus näyttää Evijärven ja Riskilän mukaan erittäin hyvältä. Erityisen tärkeää toiminnan jatkuvuudelle on ollut hankerahoituksen loppumisen jälkeen toiminnan muuttaminen seteliavustuskurssiksi, jolloin oppilaat maksavat kurssimaksusta puolet. Tämä taas madaltaa bänditoimintaan osallistumisen taloudellista kynnystä.

Kehitysvammaisten bänditoimintaa kohtaan on ollut runsaasti kiinnostusta ja yhtenä tulevaisuuden tavoitteena onkin uusien yhtyeiden perustaminen ja toiminnan laajentaminen.

– Tällaisen toiminnan aloittaminen kansalaisopistoympäristössä on ollut tietyllä tapaa uraauurtavaa, joten on ollut hienoa olla mukana perustamassa ja kehittämässä sitä. Käytännössä tällaisen toiminnan mahdollisuudet ovat miltei rajattomat, toteaa Riskilä.

Tulevaisuudessa Pekka Evijärven ja Sampo Riskilän haaveena on, että bänditoimintaa voitaisiin laajentaa myös senioripuolelle.

Tämähän olisi ikäihmisille aivan huikeaa hommaa. Musiikin ja yhdessä tekemisen ohella soittaminen auttaa pitämään yllä kognitiivisia taitoja ja toimii samalla hieno- ja karkeamotorisena harjoituksena. Lisäksi kannattaa muistaa, että Rollaritkin lähentelevät jo kahdeksaakymppiä, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa rockin soittamista. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, toteavat Evijärvi ja Riskilä.

Teksti ja kuva: Pekka Evijärvi ja Sampo Riskilä, Nurmijärven opisto